TAUSTA: Pikavippaus ongelmien vuorenhuippu
Kulutusluotot ja pikavipit
Kulutusluotto: Kulutukseen tarkoitettu luotto. Laina, joilla joko on tai ei ole reaalivakuutta. Suuri osa kulutusluotoista on korttiluottoja. Kulutusluottoja on usein helppo saada ja ne ovat lyhytaikaisia.
Pikavippi: Muutaman sadan euron suuruinen, alle kolmeksi kuukaudeksi otettava kulutusluotto. Pikavippiin ei tarvitse vakuuksia. Lainoja tarjotaan usein kännykän ja internetin kautta. Pikavippitoiminta ei vaadi Rahoitustarkastuksen lupaa kuten perinteinen pankkitoiminta.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Leena Veikkolan mukaan velkaongelmia aiheuttavat usein vakuudettomat kulutusluotot, joita otetaan korjaamaan huonontunutta taloudellista tilannetta. Velkaantumisen rakenne onkin hänestä muuttunut.
- Vakuudettomilla luotoilla yritetään ratkaista tilannetta. Aluksi vakuudeton luotto on otettu järkevään tarkoitukseen, mutta sitten karkaa pallo kädestä, Veikkola sanoo.
Kotitalouksien ottaminen kulutusluottojen määrä on kasvanut reilusti 2000-luvulla. Vuonna 2006 joka kolmannella suomalaisella oli kulutusluottoa. Keskimääräinen luottosumma oli 8 300 euroa. Pikavippausta yritetään saada kuriin Paljon keskustelua viime vuosina herättäneet pikavipit eivät yleensä yksin aja ihmistä velkaongelmiin. Pikavipit aiheuttavat kuitenkin monille ongelmia. Viime vuonna käräjäoikeudet antoivat alle 300 euron vippilainoista velkomustuomioita 11 200 henkilölle yhteensä noin 25 500 kappaletta. Kaikista velkomustuomioista pikavippien osuus oli liki 18 prosenttia.
Kuluttajaviraston erikoissuunnittelijan Sanna Helesuon mukaan muutaman sadan euron pikavipit kovine korkoineen voivatkin katkaista velkaongelmaisen kamelin selän.
Oikeusministeriön työryhmä on etsinyt viime vuoden lopulta keinoja, joilla puuttua pikavippauksen ongelmiin. Pikavipeillä tarkoitetaan yleensä muutaman sadan euron suuruisia, alle kolmeksi kuukaudeksi otettavia kulutusluottaja, joihin ei tarvitse mitään vakuuksia. Lainoja tarjotaan usein kännykän ja internetin kautta.
Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2006 teettämän selvityksen mukaan pikavippeihin turvautuvat työttömät, yksinhuoltajat ja pienituloiset, jotka ansaitsevat kuukaudessa alle 1 500 euroa. Oikeusministeriön työryhmä selvittää nyt, miten lainanhakijan tunnistaminen voitaisiin tehdä luotettavammin, jotta esimerkiksi alaikäiset eivät voisi ottaa luottoa. Toinen ongelma on se, ettei lainanhakija voi vertailla pikaluottojen hintoja muihin luottoihin ja että luotoista perittävät korot ja kulut ovat korkeita. Työryhmä pohtii myös lainan antamisen kieltämistä myöhään illalla ja yöllä sekä luottosopimuksen saamista kirjalliseksi. Lisäksi EU:ssa on vuoden alussa päätetty uudesta kulutusdirektiivistä, joka koskee kaikkia yli 200 euron lainoja. Direktiivin myötä kulutusluottoihin tulisi muun muassa enemmän tiedonantovelvollisuutta. Direktiivi määrittää myös tiedot, jotka pitää antaa ennen luottosopimusta sekä markkinoinnin ja mainonnan rajat. Kulutusdirektiivi tulee voimaan aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua. Lakimuutoksiin suhtaudutaan ristiriitaisesti Pikavippien kuriin saamiseksi on tehty myös kansallisella tasolla ainakin kaksi lakialoitetta.
Ulla-Maj Wideroosin (r.) aloite pakottaisi pikalainaajan kertomaan todellisen vuosikoron aivan pienimmissäkin lainoissa. Tällä hetkellä kuluttajasuojalaki ei pakota lainanantajaa kertomaan lainan todellisia kustannuksia, jos lainasumma alittaa 168,20 euroa tai jos laina-aika on alle kolme kuukautta.
Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) aloite taas veisi pikalainayritykset rekisteriin ja Rahoitustarkastuksen valvontaan. Nyt pikavippitoiminta ei vaadi Rahoitustarkastuksen lupaa kuten perinteinen pankkitoiminta.
Lakimuutokset pikavippejä kontrolloimaan ovat Kuluttajaviraston erikoissuunnittelijan Sanna Helesuon mukaan vaikeita asioita. Rekisteröinti on hänestä hyvä, koska se jossain määrin velvoittaa viranomaisia tietämään, kuka luottoja antaa. Nyt kuka tahansa voi antaa pikavippiä.
Korkokatto on hänestä taas huomattavasti monimutkaisempi asia. Nyt pikavippitoiminta on julkista toimintaa, ja korkokaton vaarana Helesuon mukaan on, että osa toiminnasta siirtyy harmaan talouden piiriin.
Pikavippiyritykset joutuvat myös poliisin syyniin. Valtakunnansyyttäjävirasto ja YLEn A-studio ovat tehneet pikalainojen koroista tutkintapyynnön. Molemmat ovat pyytäneet selvittämään, onko pikavippiyrityksiä syytä epäillä koronkiskonnasta. Laskelmien mukaan pikavippiyritysten korot voivat nousta jopa yli tuhanteen prosenttiin. Yritykset kiistävät syyllistyvänsä koronkiskontaan.
Myös eduskunnan talousvaliokunta haluaa pikavippien kustannukset näkyviin. Valiokunnan mukaan kuluttajalta perityt kustannukset voivat olla kiskonnan rajamailla. Valiokunnan mukaan todellisten kustannusten pitäisi olla nähtävissä, jotta harkitsemattomalta velkaantumiselta vältyttäisiin. Myös Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola on samaa mieltä.
- Pikavippi-ilmiö on aika mielenkiintoinen. Mielestäni pitää tutkia, että onko kyse koronkiskonnasta. Pikavippeihin turvautuvat ne, joilla menee jo nyt heikosti, ja sitten heidän pitää maksaa vielä tuhannen prosentin korkoa. Olen tyytyväinen, että ainakin asiaa selvitellään, Veikkola sanoo.
Pikavipille on myös vaihtoehto. Veikkolan mukaan joillakin kunnilla on mahdollisuus myöntää sosiaalista luototusta, joka on tarkoitettu vähävaraisille. Sosiaalinen luototus on vaihtoehto pikavipille, vaikkei sitä saa yhtä nopeasti. Kyseessä on alhaisella korolla lainattava pieni summa.
Anna Solovjew, YLE Uutiset Velattomia suomalaisia enää harvassa Velkaneuvojien asiakasmäärät kasvussa Maksuvaikeudet lisääntymässä maltillisesti