TAUSTA: Ruoan kallistuminen tuntuu myös suomalaisten lompakossa

Tuoreiden kuluttajahintatilastojen valossa ruoka on kallistunut tänä vuonna selvästi muuta inflaatiota ripeämmin. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat maksoivat huhtikuussa 6,3 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Maaliskuussa hintojen nousuvauhti oli vielä prosenttiyksikön tätä jyrkempää.

Hurjaksi asian tekee se, että vuonna 2007 ruoan hintojen nousu ei kertaakaan ylittänyt 3 prosenttia, mutta tänä vuonna tahti on koko alkuvuoden pysynyt 5 prosentin huonommalla puolella.

>>> Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos kuukausittain Asiantuntijoiden mukaan kallistumisen taustalla on Suomessakin ruoan raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Kyse on erityisesti viljan, lihan ja muiden keskeisten elintarvikkeiden hintojen paisumisesta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto huomauttaa, että tämän päälle tulevat kansalliset erityistekijät, jotka liittyvät Suomelle tyypilliseen keskittyneeseen tuotantorakenteeseen. Kotimainen sato ei enää vaikuta hinnanmuodostukseen samalla tavoin kuin aikaisemmin. Lisäksi hintojen määräytymismekanismi, jossa elintarviketeollisuus ja kauppa aika ajoin sopivat hinnoista, heijastuu hyppäyksellisesti elintarvikkeiden hintoihin. Ruoan kallistumisen taustalla näkyy myös tuotantopanosten nousua, sanoo tutkija Reijo Mankinen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta. - Myös meillä työvoimakustannukset ovat nousseet tuntuvasti viimeisen palkkaratkaisun jälkeen. Lisäksi energia on hyvin kallista ja muutamilla toimialoilla, muun muassa maanviljelyksessä, käytetään energiaa melko paljon. Sekä maailmanmarkkinahinnat että tuotantokustannukset ovat siten nousseet, hän toteaa. Jauhot ja maito kallistuneet eniten Elintarvikkeiden hintojen nousu näkyi alkuvuonna kaikkein rajuimpana jauhojen kallistumisena. Vehnäjauhot maksoivat huhtikuussa 55 prosenttia enemmän kuin viime joulukuussa ja liki puolet enemmän kuin viime vuoden keväällä, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Lihan osalta hintalappuun on vuositasolla tullut lisää vajaat 7 prosenttia. Naudanliha on kallistunut yli 8 prosenttia ja naudan file jopa 20 prosenttia vuoden 2007 huhtikuusta. Mutta eivätpä sianliha (7 prosenttia) tai broilerikaan (6 prosenttia) ole säästyneet korotuksilta. Kuluttajia veloitetaan entistä enemmän myös meijerituotteista. Maito kallistui alkuvuonna 15 prosenttia, eivätkä huhtikuussa kerätyissä tilastoissa vielä edes näy toukokuun alussa voimaan tulleet uudet meijerituotteiden hinnankorotukset. Kananmunat maksoivat huhtikuussa runsaat 10 prosenttia vuoden takaista enemmän. Suunnilleen saman verran lisää hintaa on tullut öljyihin ja rasvoihin. Hedelmien hintakehityksessä on suuria eroja, mutta kokonaisuudessaan hedelmät ja marjat maksoivat liki 13 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Vihannekset sitä vastoin olivat 7 prosenttia halvempia kuin keväällä 2007. Hintahuippu koettu, vilja halpenee loppuvuonna Etlan Mankisen mielestä suurin elintarvikkeiden hintojen nousu on Suomessa tapahtunut jo alkuvuonna ja nyt on näkyvissä hintojen asettumista. Viime vuodenvaihteen voimakkaan nousun myötä Suomessa on otettu kiinni muualla euroalueella pikku hiljaa tapahtunutta hintakehitystä. Mankinen huomauttaa, että tällä vuosikymmenellä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet EMU-maissa keskimäärin vajaa 10 prosenttia enemmän kuin Suomessa. - Näyttää todennäköiseltä, että kuluttajahintojen nousu selvästi hidastuu ensi vuonna ja elintarvikkeiden hintojen nousu voi pysähtyä, jolloin sieltä ei enää muodostu kovin voimakasta inflaatiopainetta, Mankinen sanoo. Ruoan hinnan tulevaa muutosta arvioidessa paljon riippuu tuotantokustannusten kehittymisestä, muun muassa energian hinnasta. Myös viimeaikaiset luonnonkatastrofit ovat epävarmuustekijä, jonka vaikutusta maailmanmarkkinahinnoilla on toistaiseksi vaikea arvioida. PT:n Lehto uskoo, että maailmanmarkkinoiden tilanne alkaa helpottaa ensi vaiheessa viljan halpenemisen kautta. - Maailmanmarkkinakehitys tulee halventamaan viljatuotteita loppuvuotta kohden, ja tämä heijastuu ehkä myöhemmin epäsuorasti muihinkin tuotteisiin. Odotan, että myös Suomessa viljatuotteet halpenevat. Lehto huomauttaa, että esimerkiksi vehnän futuurihinnat ovat tulleet koko ajan alaspäin, vaikka ne nousivat vielä helmikuussa. Taustalla vaikuttavat sato-odotukset ja osittain jo toteutuneet sadot, joita etelämmässä on korjattu. Ruoan alv-alesta helpotusta Suomalaisten kuluttajien ruokalaskuun on tulossa helpotusta ensi vuonna ruoan arvonlisäveron alentamisen muodossa. Hallitusohjelmassa on sovittu, että ruoan alv laskee nykyisestä 17 prosentista 12:een. Alennuksen odotetaan ainakin hillitsevän hintojen nousua. Veronalennus tulee näillä näkymin voimaan ensi vuoden syksyllä, sillä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ei ole lämmennyt ajatukseen sen aikaistamisesta. Mankisen mukaan alv:n alentaminen voisi selvästi helpottaa tilannetta. Suunnitellun suuruisen alennuksen vaikutukseksi elintarvikkeiden hintatasoon on arvioitu 3-3,5 prosenttia. Ministeri Anttilan julkisuudessa väläyttämään mahdollisuuteen laskea arvonlisävero ruoan hintaan vasta kaupan kassalla asiantuntijat suhtautuvat epäillen. Anttila on perustellut ehdotustaan sillä, että veron vaikutus tuotteesta maksettavaan hintaan näkyisi nykyistä selvemmin ja näin voitaisiin varmistaa, että alv-alennus koituisi kuluttajan hyödyksi eikä menisi kaupan katteisiin. Ennustepäällikkö Lehto PT:stä katsoo, että ehdotetulla järjestelmällä ei olisi mitään oleellista merkitystä. - Se on ihan silmänlumetta. Jos ajatellaan, että ruoan alv on suurimmaksi osaksi liikkumaton ja muuttumaton suure, niin kyllä kuluttaja saa ihan tarpeeksi hyvän käsityksen siitä pohjahinnasta katsomalla lopputuotteen hintaa, hän sanoo. Etlan Mankinen puolestaan korostaa, että jos kilpailu vain toimii elintarvikesektorilla, pitää se hinnat tuotantokustannuksia vastaavalla tasolla. Hän ei usko, että kauppa pystyy nostamaan katteitaan tässä yhteydessä kovin paljon. Mankinen muistuttaa, että ulkomaisten vähittäiskaupan ketjujen tulo Suomen markkinoille on lisännyt selvästi kilpailua ja on osaltaan ollut pitämässä kurissa hintojen nousua. Ruoan arvonlisäveron alennuksen tuoma hyöty on hintojen nousua manailleiden kuluttajien näkökulmasta tervetullut, mutta enimmäkseen suomalaisten lienee kuitenkin sopeuduttava siihen, että maailmanmarkkinahinnat elävät omaa elämäänsä, ja se heijastuu myös sinivalkoiseen ruokaan. Näyttää siltä, että pitkällä aikavälillä työvoima- ja energiakustannusten nousu vaikuttaa siten, että ruoan hinta ei ainakaan merkittävästi tule halpenemaan nykyisestä. EU-tukien mahdollinen supistuminen tulevaisuudessa lisäisi sekin hintapaineita. Voi olla, että ruokakaupassa asioiminen edellyttääkin monessa kotitaloudessa jatkossa uudenlaista asennoitumista. Mikko Naalisvaara, YLE Uutiset Karkaako ruoan hinta köyhien ulottumattomiin?