TAUSTA: Miesten vapautuminen tasa-arvoliikkeen agendalla

Yhdistys 9 -tasa-arvoliikkeessä toimivat naiset ja miehet yhdessä. Ryhmän perustajajäsen Margaretha Mickwitz kertoo, että ryhmän miesjäsenet saivat osakseen loanheittoa esimerkiksi toisilta miehiltä. Nyt vuosikymmeniä odotettu, itsenäinen miesliike on viimein aktivoitunut, mutta sen muoto on yllättänyt nykyisen naisasialiikkeen.

Profeministimiesten puheenjohtaja Kim Meyer arvostelee, että valtamedia antaa helposti palstatilaa sellaisille miehille, jotka painottavat konservatiivisia sukupuolinäkemyksiä. Taantumuksellisilla mielipiteillä on selvästi enemmän sensaatioarvoa tällä vuosituhannella kuin sillä, että nainen tai mies kyseenalaistaisi sukupuolirooleja.

- Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että mies pääsee aina naista helpommin esille. Vaikka asiantuntijapaneeleissa ja keskusteluohjelmissa olisi paljon naisia, miestä kuunnellaan, toteaa Meyer.

Puheenjohtaja nostaa myös esille, että valtamedia juuttuu helposti konservatiivisiin sukupuolirooleihin, joita pidetään luonnollisina. Esimerkiksi vanhempainlomasta käytetään usein nimitystä äitiysloma. Meyer on myös huomannut suuren eron suomenruotsalaisen ja suomenkielisen median välillä: suomenruotsalainen media keskustelee enemmän sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä asioista.

Sukupuolityö vaikuttaa aina muihin sukupuoliin Ensi- ja turvakotiliiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli kiittää, että Suomessa ollaan pääsemässä yli niin sanotusta "kurjamies" -keskustelusta, jonka hän ei näe auttavan ketään. Mies on nähty aiemmin väkivallan ilmentymänä, minkä taakse ovat jääneet useat muut miesten ongelmat. Suomalainen miestyö on syntynyt toisen aallon feminismin jälkimainingeissa 80 - 90-luvuilla. Jussi Pullin edustama Ensi- ja turvakotien liitto on tehnyt miestyötä nimellisesti vuodesta 1994. - Kuitenkin kun puhumme naisista, lapsista ja miehistä, puhumme perhetyöstä, jossa mies on aina osallisena, lisää Pulli. Sukupuolen asemaa on hankala parantaa määrittelemättä tai puuttumatta myös muiden sukupuolien asemaan. Vaikka feminismi on keskittynyt historiassaan erityisesti naisten aseman parantamiseen, on se luonut pohjaa myös esimerkiksi miestyölle ja isyyden vahvistamiselle. Tasa-arvomiehet saavat netissä lokaa niskaansa

Sukupuolta koskevaa keskustelua vaivaavat sitkeät ennakko-oletukset, joita on rintamalinjojen molemmilla puolilla - ja niiden sisälläkin. Oman ryöppynsä verkossa on saanut myös sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön ainoa miestyöntekijä, ylitarkastaja Jouni Varanka.

Varanka harmittelee, että jotkut saattavat toisinaan kuvitella tietävänsä jo valmiiksi ylitarkastajan mielipiteet profeministitaustan perustella. Hänen myös saatetaan luulla vastustavan miestyötä. Miestä koskevaa julkista keskustelua ideologiseksi ja retoriseksi kuvaava Varanka antaa kritiikkiä myös asiantuntijapiireille.

- Miesten edusta ei haluta puhua riittävästi, arvostelee Varanka.

Hän kuvaa miesten osaa tasa-arvotyössä niin sanotun kolikkometaforan avulla. Toinen puoli kolikkoa on miesten rooli naisten aseman parantamisessa ja toinen puoli on miesten kokemat ongelmat. Molemmista teemoista tulisi keskustella.

Varanka jatkaa, että keskeinen jännite puhuttaessa miehistä on kysymys siitä, kummasta kolikon puolesta tulisi puhua. Asiasta väännetään hänen mukaansa peistä aina, kun puhutaan yli viisi minuuttia miehistä ja tasa-arvosta.Naisvihamieliseksi kuvattu foorumi suljettiin Varanka sekä useat miestutkijat ja tasa-arvomiehet ovat saaneet lokaa päälleen erityisesti internetissä. Kritiikin yhtenä kehtona on toiminut Miessakit ry:n ylläpitämä keskustelufoorumi. Verkkokeskustelutila on nyt suljettu, mutta sen naisvihamieliset ja feminismiä syyttävät kannanotot ehtivät vahingoittaa ylläpitäjän mainetta. Miessakit ry:n toiminnanjohtaja Tomi Timperi ihmettelee, miten foorumi loi useille mielikuvan myös järjestön mielipiteistä. - Todellisuudessa Miessakit ry on ammatillisuuteen vahvasti pohjaava sosiaali- ja terveysalan järjestö, joka tarjoaa monimuotoista ja laajapohjaisesti rakennettua mieserityistä osaamista, vakuuttaa Timperi. Tane ei ole tyrmännyt miesjaoston esityksiä

Tomi Timperin mukaan tasa-arvotyössä ja -elimissä miesasioita ei kuunnella. Paperilla miesasiaa pidetään tärkeänä, mutta usein miesasia koetaan kuitenkin hyökkäykseksi naisasiaa kohtaan.

Kim Meyer on eri mieltä. Hän kiittää sosiaali- ja terveysministeriön alaisen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan alaista Miesjaostoa. Ehdotuksia ja aloitteita valmistelevaa jaostoa hän kuvaa siinä mielessä harvinaiseksi, että se on antanut äänen erityisesti miehille parinkymmenen vuoden ajan.

- Käytännössä Tane ei ole tyrmännyt yhtään Miesjaoston esitystä sen koko noin 20 vuoden historian aikana, lisää Meyer.

Myös Miessakit ry on miesjaoston jäsen. Timperi toivoo järjestön miesjaostojäsenyydestä huolimatta, että yhdistys pääsisi järjestöedustajaksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunta Taneen.

Miesjärjestöedustusta itse neuvottelukuntaan on kyllä harkittu, paljastaa sosiaali- ja terveysministeriön raportti Miehet ja tasa-arvopolitiikka (2006). Jäseneksi kaavaillaan tulevaisuudessa vaikutusvaltaisen miesjärjestön edustajaa.

Nais-mies-jakoa ei uskalleta ylittää Feministit ovat saaneet toisinaan syytteitä siitä, etteivät ne ottaisi huomioon miesten asioita. Naisasianaiset toivovat jo syyllistämiskeskustelun loppua.

Pääsihteeri Tanja Auvinen Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry:stä puolustaa, että feministin on voitava ajaa naisten asioita.

Myös Miessakit ry:n Tomi Timperi ja Profeministimiesten Kim Meyer toivovat miesten keräävän voimansa ja lopettavan naisten syyllistämisen. Miesten on keskusteltava myös keskenään mieheyteen liittyvistä ongelmista.

Toisaalta rintamalinjoja kaivaa osaltaan myös se, ettei nais-mies-jaon ylitse uskalleta astua. Naiset eivät halua sekaantua mieskeskusteluun ja miehet kokevat vieraaksi naisasian.

Esimerkiksi naisasianaiset ovat saaneet usein näpeilleen neuvoistaan, jotka on kohdistettu miehille. Vai mitä muutakaan on kritiikki, jonka mukaan feministit suuntaavat miehille väärässä muodossa tasa-arvotietoa?

Miesliike 1800-luvulta? Miesliikkeen kentällä pörräävät karkeasti jaoteltuna feministien kanssa yhteistyötä tekevät profeministimiehet ja naisliikettä vastustavat antifeministiset ryhmät, jotka kutsuvat itseään miestä tukevaksi ryhmittymäksi. Jaottelun lisäksi on useita muita tasa-arvotoimijoita, jotka eivät miellä itseään tähän kahtiajakoon, vaikka toimivatkin jommankumman ryhmän edustajien kanssa. Miesliikkeen sisällä on yleistynyt vastinajatus feministille tutulle vanhalle hokemalle: en ole feministi, mutta kannatan kyllä tasa-arvoa. Nyt miesaktivisti vain sanoo, ettei hän osallistu miesliikkeeseen vaikka tekeekin työtä miesten aseman parantamiseksi. Milloin sitten jokin asia on poliittista liikehdintää? NYTKISin pääsihteeri Tanja Auvinen miettii, että mies- tai naistyötä voi tehdä ilman, että se on osa suurempaa liikehdintää. Jos kuitenkin työskentelee poliittisessa, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävässä järjestössä tai ottaa osaan tasa-arvokeskusteluun, täytyy silloin ymmärtää olevansa osa suurempaa liikehdintää. Miesliike hakee vielä muotoaan, sillä se on naisliikkeeseen verrattuna nuorta. Auvinen vertaa miesliikkeen alun ylimenokautta 1800-luvun feminismiin, joka näyttää vain jälkeen päin katsottuna yhtenäiseltä. Feminismin alussa oli nykyistäkin enemmän vastakkaisuutta esimerkiksi siinä, mihin naisliikkeen tulisi tähdätä. Tiina-Emilia Kaunisto, YLE Uutiset Lainaus Yhdistys 9:n julkilausumasta on teoksesta: Roolien murtajat - Tasa-arvokeskustelua 1960-luvulta 2000-luvulle. Toimittaneet: Mickwitz, Margaretha, Elisabeth Nordgren & Agneta von Essen. Gaudeamus 2008. >>>> Järjestöt nimeävät tasa-arvo-ongelmia >>>> Poteroitunut vastakkain asetteleva tasa-arvokeskustelu