Myrsky hajotti pohjoisnavan jääpeitteen
Voimakas myrsky on hajottanut pohjoista Jäämerta peittävän merijään. Yhtenäistä napajäätä on pohjoisessa nyt ennätyksellisen vähän ajankohtaan nähden.
Pohjoisnapaa peittävä ja ympäröivä merijää on hajonnut elokuun alkupuolella ja vähentynyt nopeasti. Amerikkalaisen NSIDC-tutkimuslaitoksen mukaan pohjoisella napaseudulla riehui samaan aikaan voimakas myrsky. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, onko jään pieneneminen lämmön vai myrskyn ansiota.
Merijään pinta-ala on nyt 4,9 miljoonaa neliökilometriä NSIDC:n mittausten mukaan. Vuosina 1979-2000 se oli tähän aikaan keskimäärin 2,8 miljoonaa neliökilometriä (57%) suurempi. Edellisenä ennätysvuonna, 2007, merijäätä oli tämänpäiväiseen verrattuna lähes puoli miljoonaa neliökilometriä (9%) enemmän.
Tulevaisuus: pienemmäksi vai edestakaisin?
Toistaiseksi on epäselvää, miksi pohjoisen napaseudun jääpeite on pienentynyt ja ohentunut viime vuosikymmeninä ja miten kehitys jatkuu tulevaisuudessa.
Kehityksen moottori on kuitenkin napa-alueen ilman ja meriveden kohonnut lämpötila. Lämpeneminen saattaa selittyä ainakin osin kasvihuoneilmiön voimistumisella ja/tai ilmaston ja merivirtojen luonnollisilla vaihteluilla ja ns. oskillaatioilla.
Osa tiedemiehistä ennustaa, että sulaminen kiihdyttää itseään, sillä jäätön vesi kerää tehokkaasti lämpöä kesän aikana, mikä vähentää vanhaa, paksua jäätä alueella. Lisäksi kasvihuonekaasujen määrä kasvaa ilmakehässä koko ajan, minkä odotetaan kohottavan lämpötiloja erityisesti napa-alueilla.
Etelänapamantereen edustalla vastaavaa sulamista ei ole tapahtunut, vaan siellä merijää on jopa hivenen lisääntynyt. Pohjois- ja etelänapa ovat kuitenkin maantieteellisesti täysin erilaisia, joten niitä ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Kommentoi aihetta
(3 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Pasi L
Ilmoita asiattomasta kommentistaKiitos kiihkottomasta uutisesta, tarkkailuajan lyhyys huomioon ottaen on paljon todennäköisempää, ettei tilanne ole mitenkään harvinainen. Nykyistä lämpimämpää on ollut moneen otteeseen viime vuosisatoina ja viime vuosikymmeninäkin, esimerkiksi 1930-luvulla. Ilmasto vaihtelee, on aina vaihdellut ja tulee aina vaihtelemaan, ihminen voi vain sopeutua vaihteluun, vastustaminen on täysin turhaa.
Korpikari
Ilmoita asiattomasta kommentistaEttä eiköhän jatketa vaan samaan malliin, sillä
kaikki tekomme ja toimemme tällä muupallolla sulautuvat pitkäaikaiseen keskiarvoon!
Ettei niistä voi sanoa, mahdollisen romahduksen tullen, oliko meillä oikeastaan hyttysen pierun vertaista vaikutusta koko ilmastoon ja ekologiaan.
Mikko Strahlendorff
Ilmoita asiattomasta kommentistaTarkkailuaika on yli kolmekymmentä vuotta eli se ei ole liian lyhyt päättelemään todellisesta muutoksesta. Varsinkin kun aineistossa on selvä trendi merkitsevällä korrelaatiolla. Jäätikön koko ei todennäköisesti ole meidän ihmisten läsnäollessa ollut pienempi koskaan, koska 30-luvun lämpökausi kalpenee 2000-2010 välin lämpötiloille, joten minimi tällöin on kaikkein pie
nin.