Näätäjumalan lähteestä vaivan parantajaksi?
Kun oman talon pihamaalta löytyy näätäjumalan lähde, pitääkö huokaista kauhusta vai helpotuksesta? Sieviläinen Kyösti Huitula löysi muutama vuosi sitten tiluksiltaan 1800-luvulta peräisin olevan kansanparantajan käyttämän lähteen ja otti sen vastaan haltioissaan. Huituloiden perheessä lähdeveden voima on käytössä todistettu.
Kyösti Huitulan suku on asunut Sievin Joenkylän Näätäläntiellä jo vuosikymmenet, joten tieto siitä, että samaisilla tiluksilla on 1800-luvulla asunut myös näätäjumala ei tullut yllätyksenä. Mikään urbaanilegenda hahmo ei ole, vaan todellinen elänyt henkilö, jolla oli monta eri nimitystä katsontakannan mukaan: näätävaari, näätäpiru tai joidenkin suussa näätäjumala.
- Näätäjumala oli Sievin tunnetuin noita, tietäjä ja kansanparantaja, joka asui pienessä pajassa ja keräsi elantonsa taikoja tekemällä.
Huitulan suvun pihalta löytyneen pajan jäännöksiä Huitula kuopi jo pienenä poikana. Myös noidan taustahistoria on tarkasti miehen tiedossa.
- Alunperin näätäjumala syntyi ilmeisesti vuonna 1806 ilmeisesti Reisjärvellä. Sieltä miespuoliseksi väitetty näätäjumala muutti Sievin Lahnajokivarren kautta Joenkylälle.
Ikäihmisten kertomukset Näätäkankaalla asuneen näätäjumalan parannusvoimasta on tallennettu ylös.
- Monessa kertomuksessa näätäjumala on parantanut puhtaalla, kylmällä vedellä erilaisia vaivoja, Huitula kertoo.
Poppakonstien tehosta on kirjattu tietoa myös 1970-luvulla tehdyissä haastatteluissa.
Oikealta nimeltään näätäjumala on Matti Andersinpoika Syrjä. Myös kirkonkirjoista löytyy Syrjän kohdalta jännittävä lisämerkintä - miesnoita.
Vastaanotto kestikievarissa
Kulta-aikana näätäjumalan tunnettavuus oli laajaa. Parhaimmillaan miehellä on ollut "vastaanotto" keskikievarissa. Kauimmaiset vieraat saapuivat jopa Pietarista saakka.
Joitain vuosia sitten Kyösti Huitala löysi metsänsiimeksestä täydestä pusikosta kirkasta vettä pulppuavan lähteen. Huitula päätteli, että sen oli oltava näätäjumalan lähde, jota mies oli käyttänyt parannustavoissaan.
- Vesi on kylmää, raikasta ja juomakelpoista - jopa elintarvikeviranomaisten toteamana, kehuu Huitula.
Mutta Huitulan ja parin muunkin mielestä vesi ei ole tavallista vettä. Toisille hiustenpesu lähteessä on kääntänyt hiukset kihariksi.
Huitula itse on kärsinyt itse pitkään kuivasta ihosta, mutta lähteen vedellä valelu on auttanut ongelmaan.
- Kädet ja hiukset jäävät ikään kosteaksi, uskoo Huitulan veden voimaan.
Tuoreimmat aiheesta: Keski-Pohjanmaa
Sisäilmaongelmat ajavat kaupunginteatterin evakkoon
Kokkolan kaupunginteatteri joutuu remonttiin terveyshaittojen takia. Huono sisäilma on aiheuttanut oireita näyttelijöille. Korvaavia tiloja haetaan Jungsborgilta.
Hyvä veli ei vieläkään kulje hameessa
Hyvä veli -verkostot ovat nykyään pääsääntöisesti myönteinen asia. Samankaltainen ajattelu - saman sukupuolen kesken - helpottaa toimintaa. Toisaalta verkoston sisällä törmäykset ovat hyvästäkin: erimielisyys rakentaa enemmän kuin samanmielisyys. Lauteilla asioita ei enää päätetä, mutta "aika mukavat vitsit" kuuluvat yhä kokousten jälkilöylyihin. Näin tiivistää pitkäaikainen hyvä veli.
Polvivamma pitää Forsellin sivussa 10-12 viikkoa
IFK Mariehamn koki kovan kolauksen, kun Petteri Forsell loukkaantui viime viikolla joukkueen harjoituksissa.
Kiusalla käynnistetylle keikallekin lähdetään tosissaan
Pelastuslaitos lähtee täydellä höyryllä liikenteeseen varsin usein turhaan. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella jopa neljäsosa hälytyksistä on virheellisiä. Palomiesten hyppyyttäminen on lähes poikkeuksetta tahatonta, mutta mukaan mahtuu myös kiusantekoa.
Meijerityöt jatkuvat Toholammilla
Tiistaiaamuna alkanut lakko Maitokolmion Toholammin meijerillä ei ole toistaiseksi hiljentänyt tuotantolaitoksia. Ammattiliiton mukaan lakossa on nyt kahdeksan työntekijää. Osapuolet kartoittavat valmiuksia neuvotteluihin keskiviikon aikana.
Kova talvi koitui karppien kohtaloksi
Kokkolan karppilampi on tänä keväänä tyhjä. Kalat kuolivat happikatoon poikkeuksellisen kovana talvena. Tilannetta pahensi vielä suojaavan lumipeitteen puute, sillä lammen jäätä käytettiin luisteluun. Rannoilta on kerätty toukokuussa satakunta kuollutta karppia.
Pietarsaaren lukiokiista lähtöruutuun
Vieläkään ei tiedetä, missä suomenkieliset lukiolaiset aloittavat koulunsa syksyllä. Poliitikkojen valta- ja kielitaistelun aiheuttama epävarmuus haittaa koulutyötä. Ratkaisua haetaan torstaina.
Teiden päällystyöt ovat käynnistyneet
Pohjalaismaakuntien alueella tämän kesän aikana saa uuden päällysteen kaikkiaan 260 tiekilometriä Ely-keskus käyttää teiden päällystämiseen 15 miljoonaa euroa. Kesän päällystystyöt keskittyvät Vaasan, Uusikaarlepyyn ja Pietarsaaren sekä Närpiön maanteille.
Hopeapajuille kyytiä Kokkolassa
Hopeapajurivistö harveni Kokkolassa Suntin varressa tiistaina. Kaupunki kaatoi 12 lahovaurioista hopeapajua turvallisuussyistä pyöräteiden reunuksilta. Tilalle istutetaan uudet.
Lucina Hagmanin koulu sittenkin täysin uusiksi
Kokkolan kaupunki palasi Lucina Hagmanin koulun uudistuksessa alkuperäisiin suunnitelmiin. Kaupunginhallitus päätti, että sisäilmaongelmista kärsivän kälviäläiskoulun suunnittelua jatketaan kiireesti nyt siltä pohjalta, että kolme nykyistä rakennusta puretaan.
