Turvapaikanhakijat |

Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015

Kaukainen ja kylmä Suomi valikoitui viime vuonna entistä useamman turvapaikanhakijan kohdemaaksi. Yli 32 000 turvapaikanhakijan toiveisiin ja odotuksiin vastaaminen aloitti suuren urakan.

Tornion järjestelykeskus 22. syyskuuta.
Suurin osa turvapaikanhakijoista tuli Suomeen syksyllä. Heitä majoitettiin vastaanottokeskuksiin. Keskuksia oli vuoden lopussa noin 140. Kuva: Toni Määttä / Yle
╳︎

Alkutahdit uudelle tilanteelle lyötiin vime kesänä kun turvallisempaa ja parempaa elämää etsiviä alkoi saapua Suomeen entistä enemmän etenkin Ruotsin kautta. Runsaan 300 turvapaikanhakijan kuukausimäärä nousi yllättäen tuhansiin kun Suomesta tuli yksi suosikkikohteista. Vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa oli hakenut lähes 32 500 ihmistä. Määrä lähes kymmenkertaistui edellisestä vuodesta, joilloin turvapaikanhakijoita oli 3 600.

Kiivainta liikenne oli alkusyksystä. Syyskuussa Suomesta haki suojaa lähes 11 000 ihmistä eli kolmasosa koko vuoden määrästä. Loppusyksystä tulijoiden määrä kääntyi laskuun mutta vielä joulukuussa heitä oli liki 2 000.

Irakilaisia turvapaikanhakijoista oli noin 20 500 eli lähes kaksi kolmasosaa tulijoista. Viidestä maasta – Irakista, Afganistanista, Somaliasta, Syyriasta ja Albaniasta – tuli 90 prosenttia kaikista turvapaikanhakijoista.

Grafiikka turvapaikanhakijoiden määrästä 2015.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Grafiikka turvapaikanhakijoiden kansallisuuksista.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Uusia vastaanottoyksiköitä perustettin 120

Vastaanottoyksiköitä perustettiin tulijoita varten kiireellä eri puolille maata. Vuoden alussa vastaanottokeskuksia oli vajaat 20 ja niissä muutamia tuhansia asukkaita. Vuoden loppuun mennessä vastaanottoyksiköitä oli noin 140 ja niissä asui 27 000 turvapaikanhakijaa.

Syksyllä käyttöön jouduttiin ottamaan hätämajoitusyksikköjä kun petipaikkoja ei heti löytynyt riittävästi. Loppuvuodesta teltoissa ja patjoilla majoittuminen väheni ja hätämajoitusyksikköjä suljettiin.

Vantaalle perustettiin vuoden lopussa turvapaikkahakemuksen peruneille oma yksikkö, jossa valmistellaan heidän palauttamistaan. Kielteisen päätöksen saaneiden kokoamiseksi ryhdittiin valmistelemaan palautuskeskuksen perustamista.

Monille paikkakunnille turvapaikanhakijoita majoitettiin ensimmäistä kertaa. Viranomaisten lisäksi järjestöt ja vapaaehtoiset ottivat tulijoita vastaan.

Kaikkialla vastaanotto ei ollut suopeaa. Turvapaikanhakijoita ja maahantuloa vastaan järjestettiin mielenosoituksia useilla paikkakunnilla. Vastaanottokeskusten perustamisen vuoksi tehtiin ilkivaltaa ja sytytettiin tulipaloja, joiden taustalla oli rasistisia näkemyksiä.    

Turvapaikkatutkintoja jäi rästiin

Ennen kuin vastaanottokeskusten ovet avautuivat tulijoille, poliisi ja Rajavartiolaitos rekisteröivät heidät turvapaikkatutkintaa ja -puhutteluja varten. Tornioon perustettiin syyskuussa järjestelykeskus, jossa maahantulijoita rekisteröitiin heti rajanylityksen jälkeen. Puolustusvoimat antoi tukea käytännön järjestelyissä.

Poliisi urakoi liki 27 600 turvapaikkatutkintaa edellisvuoden 3 000 tutkinnan sijasta. Koska turvapaikanhakijat saapuivat maahan pääosin Ruotsista Tornion kautta, tehtiin noin 60 prosenttia tutkinnoista, liki 17 000, Lapin poliisilaitoksella. Vuotta aiemmin määrä oli Lapissa alle sata. Poliisin lisäksi Rajavartiolaitos teki noin tuhat turvapaikkatutkintaa.

Kaikkille vuoden aikana saapuneille turvapaikkatutkintaa ei ehditty tehdä vaan niitä siirtyi alkanelle vuodelle. Esimerkiksi Lapissa jäi rästiin 2 000 tutkintaa.

Pakolaisia Torniossa.
Kuva: Kati Teirikko / Yle

Poliiseja hamuttiin eläkkeeltä töihin

Poliilaitoksille palkattiin turvapaikkatutkinnan vuoksi yli 140 poliisia lisää. Vuoden alussa poliisilaitoksilla oli 6 700 poliisia mutta loppuvuodesta reilusti yli 6 800. Myös poliisin valtakunnalliset yksiköt saivat lisäväkeä. Esimerkiksi Keskusrikospoliisia työllisti passien aitouden selvittäminen. Määräaikaisten poliisien töiden ennakoitiin jatkuvan.

Turvapaikkatutkinnassa auttoivat Poliisiammattikorkeakoulun oppilaat ja syksyllä apuun pyydettiin eläkkeellä olevia poliiseja ja siviilejä.

Turvapaikkakäsittelijöitä palkattiin roimasti lisää

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön työntekijämäärää lisättiin ruuhkan takia tuntuvasti. Turvapaikkahakemuksia ratkoi vuoden alussa noin 70 työntekijää mutta vuoden lopussa heitä oli 220. Helmikuussa työntekijämäärä nousee yli viidensadan.

Alkusyksystä päätöksiä syntyi kahdensadan ja loppuvuodesta 300-400:n päätöksen viikkovauhtia. Alkaneena vuonna tavoitteena on tehdä helmikuusta lähtien tuhat päätöstä viikossa, jotta jonossa olevat hakemukset saataisiin ratkaistua elokuun loppuun mennessä.

Hakemuksia jonossa 27 000

Maahanmuuttovirastolla oli vuoden alussa jonossa 1 500 hakemusta. Vuoden loppuun mennessä jono oli venähtänyt 27 000 hakemuksen mittaiseksi.

Maahanmuuttovirasto teki vajaat 7 500 turvapaikkapäästöstä, kaksinkertaisen määrän edelliseen vuoteen verrattuna. Päätös tehdään myös rauenneesta hakemuksesta. Niitä oli liki 3 200 eli yli 40 prosenttia hakijoista joko perui hakemuksensa tai heitä ei tavoitettu määräjassa turvapaikkamenettelyn jatkamiseksi.

Turvapaikkaa hakeneista joka neljäs, lähes 1 900 sai myönteisen päätöksen ja lähes joka viides, runsaat 1 300 kielteisen päätöksen

Grafiikka turvapaikkahakemusten päätöksistä.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Charterlennot käyttöön maastapoistoissa

Maastapoistamispäätöksiä tehtiin yli 6 700. Niistä osa koski jo aiemmin Suomeen saapuneita. Poliisi poisti vuoden aikana 3 200 henkilöä eli jokaisena arkipäivänä keskimäärin 11 ihmistä. Maastapoistettavista poliisi joutui saattamaan lähes joka viidennen.

Massapalautukset tilauslennoilla aloitettiin vuosien tauon jälkeen uudelleen kun Albaniaan kuljetettiin yhteensä 300 ihmistä kuudella eri lennolla. Vuoden viimeinen charter-lento lähti jouluviikolla.

Helsinki-Vantaan kentän lisäksi palautuslentoja lähti myös Lappeenrannasta. Maastapoistojen ja tilauslentojen määrän ennakoidaan kasvavan tuntuvasti.

Vuoksenhovi, vastaanottokeskus, turvapaikanhakija, turvapaikanhakijoita saapuu
Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Vapaaehtoisesti palasi tuhansia

Vapaaehtoisesti Suomesta lähti Helsinki-Vantaan lentokentän kautta vajaat 2 000 turvapaikanhakijaa. Rajavartiolaitos on kirjannut poistujat elokuun alkupuolelta lähtien. Heistä lähes kaikki olivat irakilaisia. Lukua pidetään Schengen-alueen ulkopuolelle palaavista. Osa heistä palasi omin varoin. Osan matkat järjesti IOM ja valtio maksoi kulut.

Muilta reittejä – kuten laivoja tai Schengen-alueen sisäisiä lentoja – paluumatkaansa käyttäneistä ei ole tietoja. Vapaaehtoisia palaajia arvioidaan kuitenkin olevan tuhansia, sillä monet pettyivät oloihin Suomessa, turvapaikkahakemusten hitaaseen käsittelyyn tai halusivat takaisin kotiin esimerkiksi perhesyistä.      

Maassa laittomasti 10 000 ihmistä

Laittomasti maassa olevia on aiemmin arvioitu majailevan Suomessa runsaat 3 000. Keskusrikospoliisissa arvoidaan, että laittomasti maassa olevien määrä oli vuoden lopulla vähintäänkin useita tuhansia, jopa 10 000. Määrän ennakoidaan kasvavan entisestään kun Maahanmuuttovirasto tekee lisää kielteisiä päätöksiä. Osa kielteisen päätöksen saavista ei halua palata lähtömaahansa ja jää paperittomina Suomeeni. 

Poliisin tiedossa oli viime vuonna 700 henkilöä, jotka ovat saaneet määräyksen poistua maasta mutta eivät sitä tehneet. Myös tämän joukon ennakoidaan vuoden aikana kasvavan.

Tuoreimmat aiheesta: Turvapaikanhakijat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä