Kotimaa

"Näppärämpi voitti" – Keksinnöt korvasivat ihmiseltä puuttuvan karvapeitteen

Jääkauden ihmisen arki oli metsästystä ja keräilyä, mutta myös tarinoita kerrottiin. Geneettisesti emme ole juuri muuttuneet noista ajoista. Likinäköisetkin jäivät henkiin tekniikan kehittymisen ansiosta, kertoo tutkija.

Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Metmannin museossa.
Neandertalin mies ja nainen rekonstruoituina Kuva: Federico Gambarini / EPA

Mammutti näyttelyhallissa
Jääkauden ihmisten elämään, ravintoon ja metsästyskohteisiin voi tutustua Tampereen Vapriikin näyttelyssä elokuulle saakka. Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Tutkijat kiistelevät siitä, syrjäyttikö homo sapiens aiemmin vallinneen neandertalinihmisen väkisin vai kävikö kehitys luonnollista tietään. Tietokirjailija ja tutkija Juha Valste ei usko väkivaltaiseen syrjäyttämiseen. 

– Ekologina uskon, että kun kilpailtiin sopivista asuinpaikoista, polttopuusta tai riistasta, niin näppärämpi voitti. Rauhanomaista rinnakkaineloa todistaa sekin, että meillä on edelleen pari prosenttia neandertalinihmisen geenejä.

Tekniikka pelasti sopeutumattomia

Elettiin kookkaitten eläinten aikaa. Mammutit, alkuhärät ja luolakarhut olivat vielä lajeina olemassa.

– Koska evoluutio ei ole niin nopeaa, että ihminen olisi voinut saada karvapeitteen kylmää vastaan, niin tekniikka tuli avuksi. Metsästystaito oli jo opittu, nyt oli kehitettävä ompelutaito, työkalut ja metsästysaseet keihäistä nuoliin ja keihäisiin.

– Tekninen kehitys on merkinnyt ihmisen kohdalla myös luonnollisen evoluution hidastumista. Siten luonnonvalinnan kannalta heikommat yksilöt – esimerkiksi likinäköiset ja aineenvaihduntaongelmaiset yksilöt ovat voineet jäädä henkiin.

Tästä päästäänkin nykyihmisen kestävyyteen ja kehitysvaiheeseen.

– Jotkut sanovat, että tämän myötä ihmislaji rappioituisi. Tämä ei pidä paikkaansa, koska edelleenkään lajikehitys ei suosi erityisesti juuri vaikkapa likinäköisiä, huomauttaa Valste.

Jää liikkui, ihminen sopeutui

Jääkauden homo sapiens eli maailmassa, jossa elämää jossain muodossa oli ollut jo kolme miljardia vuotta. Jääkausijaksoja oli ollut useita ja viimeinen niistä oli alkanut kaksi miljoonaa vuotta sitten. Sama aikakausi on ollut ihmisen kehittymistä homo erectuksesta homo sapiensiin. Koko sen ajan ilmasto on muuttunut ja vaatinut sopeutumista niin ihmisiltä kuin eläimiltäkin. Me, jotka luemme tätä tekstiä edustamme siis vain pientä hetkeä koko historiasta.

Jääkausien aikana kylmät ja lämpimät jaksot vaihtelivat. Viimeisimmän jääkauden loppumisesta on noin 11 700 vuotta. Pisimmillään mannerjää ulottui Venäjällä Moskovan seuduille, Saksaan ja Brittein saarille.

– Ihminen hakeutui välillä suotuisimmille seuduille kuten Välimeren alueelle. Siellä riitti ravintoa ja lämpöä. Vasta myöhemmin on ihminen oppinut elämään arktisilla alueilla. Varsinaisilla jäätiköillä ei ihminen pärjää nykyäänkään, sanoo Valste.

Kulttuuri ja vapaa-aika 

Kysymys jääkauden ihmisen vapaa-ajasta saa tutkijan naurahtamaan. Tuo käsite olisi saanut sen ajan ihmisen hämilleen.

– Vapaa-ajan käsite syntyi vasta kun karjanhoito ja maanviljely yleistyivät. Vapaa-aika liittyy työn käsitteeseen. Maanviljely yleistyi jääkauden jälkeen.

– Mutta aivan samoin kuin nykyajan primitiivisissä oloissa elävien kansojen rutiineissa, myös jääkauden metsästys- ja keräilykulttuurissa oli hetkiä, jolloin vain oltiin. Ehkä silloin harrastettiin seksiä, juteltiin, kerrottiin tarinoita, jotka oli kuultu edellisiltä sukupolvilta.

– Myös taiteelle jäi aikaa, josta todisteena ovat jääkauden aikaiset luolamaalaukset Espanjassa ja Pyreneitten vuoristossa. Niistä voi nähdä vaikutteita vaikka Picasson töissä, kertoo Valste.

Nykyihminen voisi ottaa oppia ainakin ravinnosta. Se on ollut monipuolista, lihan lisäksi kasviksia ja kuituja joita hankittaessa liikuttiin paljon.

– Ainakaan ei jumahdettu television ääreen, tietokirjailija ja tutkija Juha Valste puuskahtaa.

Jääkauden ihmisten elämään, ravintoon ja metsästyskohteisiin voi tutustua Tampereen Vapriikin Jääkauden jättiläiset -näyttelyssä elokuulle saakka.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Ulkomaat

Näin Istanbulin lentokenttäisku eteni – ainakin 36 ihmistä kuoli

Video: Istanbulin terrori-iskussa loukkaantuneita
00:53

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä