Nasa löysi jäänalaisen ”sademetsän” Jäämereltä
Nasan tutkijat ovat löytäneet voimakkaasti kukkivia planktonkasvustoja arktisen merijään alta Alaskan edustalta. Tutkijat vertaavat yllättävää havaintoa sademetsän löytymiseen keskeltä autiomaata.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvittäneet Nasan tutkijat hämmästyivät löytäessään runsaasti planktonia noin metrin paksuisen jääkerroksen alta Pohjoisella jäämerellä. Tähän asti on uskottu, että plankton kasvaa arktisilla merillä vain kesäisin jääpeitteen väistyessä.
- Löytö oli täysin odottamaton. Kuten tomaatit puutarhoissa, plankton tarvitsee valoa ja ravinteita kasvaakseen, sanoo Nasan tutkimusryhmään kuuluva tutkija Kevin Arrigo Yhdysvaltain Stanfordin yliopistosta.
Viime vuosikymmeninä jääpeite arktisilla alueilla on ohentunut ilmaston lämpenemisen seurauksena. Lisäksi nuoren jään suhteellinen osuus on kasvanut sulamisen kiihtyessä. Nuori jää on tasaisempaa kuin vanha ja lumien sulamisvesien muodostamat altaat, jotka ovat kuin ikkunoita mereen, leviävät laajemmiksi.
Tutkijoiden jään alta löytämät kasvustot olivat myös poikkeuksellisen reheviä, sillä planktonin määrä vähintäänkin kaksinkertaistui päivittäin, kun muissa maailman merissä kasvustot kaksinkertaistuvat kerran kahdessa tai kolmessa päivässä.
Meri muuttuu arvaamattomasti
Ympärivuotisen jään alta löytyneet planktonkukinnot ovat selkeä oire siitä, että Pohjoisen jäämeren ekosysteemi on muutoksen kourissa, sanoo merikeskuksen erikoistutkija Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskuksesta.
- Löytö on merkittävä, koska nyt on ensimmäistä kertaa todennettu, että merijään oheneminen vaikuttaa Pohjoisen jäämeren tuottavuuteen eli planktonin kasvuun. Kun jääpeite muuttuu, meren ekosysteemi muuttuu, arvioi Kaartokallio.
Kasviplanktonin kasvu vaikuttaa paikallisiin ekosysteemeihin sekä koko ravintoketjuun – eläinplanktoniin, nilviäisiin, kaloihin, merilintuihin ja -nisäkkäisiin. Plankton on tutkijoiden kiinnostuksen kohteena myös siksi, että yhteyttäessään se sitoo hiilidioksidia. Maailman meret ovat merkittävä hiilinielu.
- Arktisten merien tuottavuuden kasvua ei voi arvioida hyöty-haitta-näkökulmasta. Muutos on käynnissä, sitä ei voi hallita eikä sen seurauksia tiedetä, sanoo Kaartokallio.
Nasa tutki jäänalaisia kukintoja kesien 2010 ja 2011 Icescape-tutkimusretkillä Beaufortin ja Chukchin merialueilla Pohjoisella jäämerellä. Tulokset on julkaistu kesäkuussa 2012 Science-lehdessä.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Sinilevä kukki Itämeressä jo tuhansia vuosia sitten
Sinilevä on yksi maailman vanhimmista eliöistä. Sen myrkyllisyyden tarkkaa syytä ei vieläkään tiedetä. Levälauttojen kasvaminen kesällä ei ole kokonaan kiinni lämpötilasta.
Raja-aitaa ei haluta haravoida – kuusiaidasta "uusi buumi"
Pihojen reunuksille halutaan nyt helppohoitoisia pensas- ja havuaitoja. Valintakriteereinä ovat lisäksi nopea kasvuisuus sekä tuuheus.
EU:n uimarantaraportti: Kyproksessa ja Italiassa puhtaampaa vettä kuin Suomessa
Kymmenessä EU-maassa uimavesien laatu oli erinomainen. Suomi kuuluu tähän joukkoon, mutta edellä on useita maita.
Korvasienen persoonallinen maku on kesän airut
Sienen sisältämän myrkyn poistamista ei saa koskaan laiminlyödä. Gyromitriini poistuu kahdesti keittämällä.
Harvinainen pääskykahlaaja Joroisissa - edellinen havainto Suomessa 15 vuoden takaa
Rantasalmelaiset lintuharrastajat Elina Enho ja Kristiina Järvenpää eivät arvanneet sunnuntaiselle linturetkelle lähtiessään, millaiseen lintuharvinaisuuteen päivän aikana törmäisivät. Joroisiin Pasalan pelloille suuntautunut retki tuotti tulosta, kun iltapäivällä pään yllä lenteli Suomessa erittäin harvinainen pääskykahlaaja. - Oli se jännä paikka, kun tajusimme miten kovasta havainnosta on kyse, Järvenpää kertaa sunnuntain tapahtumia.
Toisen jätteet voivat olla toiselle oikea aarreaitta
Entä jos sinun yrityksesi ei enää heittäisikään jätteitään kaatopaikalle? Oletko ajatellut, että joku toinen yritys voisi tarvita juuri sinun jätelavaasi?
Kaalikoit hyökkäsivät - paha uhka sadolle
Miljoonien kaalikoiden vaellus tavoitti Suomen. Lämpimien ilmavirtojen mukana Suomeen on saapunut satoja miljoonia, mahdollisesti miljardeja kaalikoita.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Mätäjoen taimenet olivat juuri kypsymässä lisääntymiskykyisiksi
Mätäjoen myrkkypäästö osui juuri joen tärkeimpään osaan. Kalaharrastajilla oli kovat odotukset, että Mätäjoesta saataisiin aito taimenjoki. Työ joen kunnostamiseksi on osittain mennyt hukkaan.
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
