Ulkomaat

Nato listasi haasteensa – viisi pointtia tälle vuodelle

Sotilasliitto Nato näkee Venäjän ja terroristijärjestö Isisin kovimpina haasteina toiminnassaan. Naton pääsihteeri esitti katsauksen järjestön tavoitteisiin Brysselissä.

Stoltenberg puhuu
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg esitteli Naton vuosikertomuksen lehdistötilaisuudessa Brysselissä 28.1.2016. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

Sotilasliitto Nato on voimansa tunnossa.

Se järjesti viime vuonna noin 300 sotaharjoitusta, joissa testattiin liiton toimintakykyä.

Suurimpaan sotaharjoitukseen osallistui 36 000 sotilasta, 140 lentokonetta ja 60 laivaa kaikkiaan 30 eri maasta. Tämä Trident Juncture -harjoitus, jossa myös Suomi oli mukana, järjestettiin Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa.

Kovia haasteita Natolla on myös tälle vuodelle.

Pointti 1: Yleinen turvallisuusuhka

Nainen ja mies plakaatit käsissään
Vuoden 2015 terrori-iskujen uhreja kokoonnuttiin muistamaan Pariisin Tasavallan aukiolle 10.1.2016. Kuva: EPA / Christophe Petit Tesson
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan turvattomuus tunkeutui viime vuonna ulkopuolelta Naton jäsenmaihin.

Se näkyi julmina terrori-iskuina. Turvattomuutta lisäsi myös Euroopan suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Venäjän toimet Ukrainassa ja sotilaallisen läsnäolon lisääminen Syyriassa ovat Naton pääsihteerin mielestä osaltaan lisänneet turvattomuutta.

Pointti 2: Venäjän uhka

Kaksi hävittäjää taivaalla
Britannian Typhoon-hävittäjä ja Puolan Mig-29-hävittäjä harjoittelivat Baltian ilmatilan valvontaa Siauliain lentotukikohdan tuntumassa Liettuassa 15. toukokuuta 2014. Kuva: Jakub Kaminski / EPA
Venäjän ilmavoimien toiminta Naton Euroopan maiden ilmatilassa on kahden viime vuoden aikana kasvanut 70 prosentilla.

Viime vuonna Naton koneet lähtivät yli 400 kertaa lennolle karkottamaan venäläiskoneita ilmatilasta.

Nato on huolestunut myös Venäjän käymästä informaatiosodasta. Naton pääsihteerin mukaan Venäjän propagandaan ei kuitenkaan vastata omalla propagandalla vaan faktoja kertomalla. Hybridisodankäyntiin vastataan tiedustelua ja ennakkovaroitusta parantamalla.

Pointti 3: Isisin uhka

Mielenosoittajia kadulla
Muslimit osoittavat mieltä Isisiä vastaan ja tuomitsevat Pariisin terrori-iskut Mumbaissa Intiassa 16.11.2015. Kuva: EPA / Divyakant Solanki
Terroristijärjestö Isisin uhkan torjuntaan Nato osallistuu osana Yhdysvaltain johtamaa suurta koalitiota.

Yhdysvallat on pyytänyt Natolta Awacs-ilmavalvontakoneita taistelussa Isisiä vastaan. Natolla on jo Awacseja Turkissa, joten koneiden käyttöönotto Irakissa tai Syyriassa sujuisi hyvinkin nopeasti. Päätöstä Nato ei tässä asiassa ole vielä tehnyt.

Nato tukee taistelua Isisiä vastaan kouluttamalla Irakin armeijan upseereita Jordaniassa. Osana terrorisminvastaista taistelua Nato tukee myös Tunisiaa erikoisjoukkojen ja tiedustelutoiminnan parantamisessa.

Pointti 4: Nopean toiminnan joukot

Sotilaita ajoneuvoissaan
Naton keihäänkärkijoukot ensimmäisessä harjoituksessaan Zaganissa Puolassa 18.6.2015. Kuva: EPA / Kay Nietfeld
Naton nopean toiminnan joukkoja on vahvistettu vauhdilla. Viime vuonna joukkojen määrä kolminkertaistui, ja Natolla on nyt käytössään 40 000 nopean toiminnan sotilasta.

Näiden joukkojen eturivin muodostavat niinsanotut keihäänkärkijoukot ovat nyt operatiivisessa valmiudessa. Keihäänkärkijoukot voidaan siirtää parissa päivässä kriisialueelle.

Pointti 5: Rahat yhä kiven alla   

Nato-johtajat hävittäjä takanaan
Naton Walesin huippukokouksessa 5.9.2014 annettiin suositus jäsenmaille kasvattaa puolustusbudjetteja. Kuva: EPA / Facundo Arrizabalaga
Naton Walesin huippukokouksessa syksyllä 2014 annettiin suositus jäsenmaille nostaa puolustusmäärärahojaan asteittain vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Muutamaa maata lukuunottamatta puolustusmäärärahat ovat Nato-maissa olleet viime vuosina laskussa.

Pieni muutos tapahtui viime vuonna, kun 16 Nato-maata kasvatti puolustusmenojaan reaalisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Suurta intoa asevoimien rahojen kasvuun ei kuitenkaan Nato-maissa ole, sillä kaikkien Nato-maiden yhteenlasketut puolustusmenot vähenivät viime vuonna 0,3 prosenttia.

Tämä selittyy pääosin Yhdysvaltain sotilasoperaation karsimisella Afganistanissa.

Yhdysvaltain osuus Naton kaikista sotilasmenoista on 72 prosenttia.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä