Natura-verkosto valmis - suojelutyö jatkuu
Moni meistä haluaa, että mahdollisimman monipuolinen luonto säilyy jälkipolville. Tästä on kyse Natura 2000 -verkostossa, joka käynnistettiin 1990-luvulla Euroopan unionin maiden keskuudessa. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että vajaat 13 prosenttia Suomen pinta-alasta on nimetty Natura-alueiksi.
Natura-verkosto on pääsääntöisesti valmis. Nyt vuorossa on alueiden ylläpito ja hoito. Naturan tarkoituksena on säilyttää luonnon monimuotoisuus.
Suomen osalta Natura kattaa noin 4,96 miljoonaa hehtaaria. Tämä on vajaat 13 prosenttia Suomen pinta-alasta. Suomessa Natura painottuu luonnonmetsiin, suoalueisiin, järviluontoon ja saaristoon.
- Kaikki ne tänne boreaaliselle vyöhykkeelle ominaiset luontotyypit ja lajit, jotka suojelun tarpeessa erityisesti ovat, niin ovat riittävästi edustettuna, toteaa ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen.
Maailman laajin suojelualueverkosto
Natura-verkostoa on rakennettu Euroopan unionin alueella 90-luvun lopulta lähtien. Jokaisen maan sisällä on omat erityisalueet, jotka halutaan säilyttää.
- Vaikka kyseessä on eurooppalainen yhtenäinen verkosto, voidaan sitä luonnehtia maailmassa laajimmaksi yhtenäiseksi erityyppisten suojelualueiden verkostoksi , luonnehtii Korpelainen.
Kovia tunteitakin herättäneen Naturan merkitys tullaan ymmärtämään tulevaisuudessa uskoo Metsähallituksen erikoissunnittelija Jouko Högmander.
- Kotimaisesta näkökulmasta katsottuna Natura on tärkeä, jotta Suomessa parhaat luonnonalueet saadaan säilytettyä. Koska samanaikaisesti lisääntynyt maankäyttö maataloudessa, metsätaloudessa, teiden rakentamisessa tai muussa sellaisessa on entistä kiivaampaa, Högmander toteaa.
Varsinais-Suomessa monimuotoinen luonto
Etenkin Varsinais-Suomessa Natura on jo niin pitkällä, että valtion omistamista alueista tullaan perustamaan luonnonsuojelualueita vielä tämän syksyn aikana. Varsinais-Suomessa valtion omistamia Natura-alueita on vajaat 100. Alueiden yhteispinta-ala on noin 14 000 hehtaaria.
Mietoistenlahti on hyvä esimerkki suomalaisesta Natura-alueesta. Suojelun ansiosta sen merkitys tärkeänä lintulahtena on vain kasvanut.
- Mietoistenlahdella luonnonsuojelualueen suuruus tulee olemaan noin 300 hehtaaria. Lahti on Lounais-Suomen ehdottomasti tärkein lintuvesi. Kevät- ja syysmuuton aikana tämä on lintujen levähdyspaikka. Alue on myös tärkeä pesimisalue. Aluetta on viimeisten 20 vuoden aikana hoidettu. Laidunnus ja niitto ovat tuoneet alueelle entistä enemmän lintuja. Suojelun kautta alue on rauhallinen, eikä täällä metsästetä,kertoo Högmander.
Natura-alueita on monenlaisia ja niillä on erilaisia rajoituksia koskien muun muassa maankäyttöä ja metsästystä.
- Lounainen Suomi on aluetta, jossa luonnon monimuotoisuus on todella runsasta. Täällä on sisämaassa metsä- ja suoalueita, joissa on pohjoisemman luonnon piirteitä. Viljava rannikko sisältää lehtoja ja lintulahtia. Sitten on vielä ainutlaatuinen Saaristomeri ja sen saaristo. Lajien tai luontotyyppien määrällä mitattuna tämä on Suomen parasta aluetta.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Viljelypalstat täyttyvät vauhdilla - maahanmuuttajatkin ovat löytäneet tien kasvimaille
Palstaviljely on mielen ja kehon jumppaa. Viljelijälle oma vuokraviljelmä on paratiisi, jossa voi nauttia myös laiskottelusta.
"Suomella ei 50 vuoden kuluttua ole laadukasta mäntytukkia"
Metsänomistajat suosivat nykyisin pelkästään kuusta, koska hirvien pelätään napsivan männyntaimet suihinsa. Pitkään jatkunut suuntaus herättää jo kysymyksiä mäntytukin saatavuudesta.
Presidenttipari Saaristomeren suojelijoiksi
Suojelijat sitoutuvat tavoittelemaan Saaristomereen valuvien ravinteiden vähentämistä ja levittämään tietoutta Saaristomeren tilasta.
Talvivaaran rautavesivuodon todistaja: Ikävä totuus on, että valvonta on kansalaisten varassa
Yksityishenkilöt raportoivat Talvivaaran tuoreimmasta ympäristöongelmasta kaivosyhtiötä nopeammin.
"Sadat ihmiset seuraavat suurennuslasin kanssa" – tunnettu näyttelijä järkyttyi Mätäjoen tuhosta
Ahkera kalamies Jasper Pääkkönen odottaa kiinnostuneena, kuinka liuotinvuodon aiheuttaja pitää lupauksensa.
Kuiva sää lisää metsäpalovaaraa pohjalaiskunnissa
Torstaina astuu Keski-Pohjanmaalla voimaan kevään ensimmäinen metsäpalovaroitus. Pelastuslaitoksen mukaan pitkään jatkunut aurinkoinen ja sateeton sää on lisännyt metsäpalon vaaraa suuresti. Lisäksi tuulinen keli kasvattaa vaaratilanteita entisestään.
Kuka roskaa Itämerta?
Kaksivuotinen projekti selvittää Itämeren rannoille ajelehtivien roskien alkuperää. Varsinainen jätepommi vasta kytee pinnan alla.
Kalakisa jättää naaraat rauhaan
Muoniossa järjestettävä lohensoutukisa suojelee tänä vuonna emokaloja. Muonion lohiviikkojen kilpailussa hyväksytään tänä kesänä kilpailukalana ainoastaan uroslohia. Päätöksellä halutaan suojella Tornion-Muonionjoen lohikantaa, sanoo Juha Niemelä kilpailun järjestävästä yhdistyksestä.
Uusi muurahaislaji hämmästyttää tutkijoita
Filippiineiltä on löydetty uusi muurahaislaji, jonka erikoinen pigmenttikuviointi kiehtoo tutkijoita.
Mustikasta hyvä sato joka toinen vuosi
Jos kevätkelit jatkuvat kauniina, kukkii mustikka Oulun korkeudella jo ensi viikolla. Mustikan sato vaihtelee lähes joka toinen vuosi. Oikein hyvän satovuoden jälkeen kasvi näyttää keräävän voimia seuraavana kesänä.
