Neil Hardwick ohjaama musiikkielokuva Jos rakastat on juuri saanut ensi-iltansa. Juoneltaan melko tyypillinen romanttinen draama kertoo rikkaan tytön ja köyhän pojan rakkaustarinan. Erilaisen elokuvasta tekee se, että lajityyppi on musiikkielokuva. Sellainen on kotimaisessa tuotannossa harvinaisuus, vaikka kansainvälisesti musiikkielokuvat ja musikaalit niittävät huimia katsojalukuja.

- Jotkut ovat hirveän konservatiivisia näissä asioissa. On vaikea kuvitella esimerkiksi suomalaista scifi-elokuvaa. Amerikassa se on mahdollista, mutta ei täällä, YLEn Aamu-tv:ssä vieraillut Hardwick sanoo.

Genren ohella uutuuselokuvassa on muutakin, mikä on herättänyt konservatiivisia ajatuksia. Elokuvan pääparilla Elli Vallinojalla ja Chike Ohanwella on erilainen etninen tausta. Internetissä tämä on poikinut rasistisia kommentteja, joihin tämän päivän Iltalehtikin hanakasti tarttui.

Hardwick toteaa kuitenkin, ettei ole kuullut ikäviä kommentteja missään muualla kuin nettipalstoilla.

- Netti on semmoinen Kaisaniemen puisto, jossa maleksii kaikenlaisia häriintyneitä ja sekakäyttäjiä. Ne kirjoittavat mitä kirjoittavat. Suoraan sanottuna en suostu ottamaan sitä kauhean vakavasti, ohjaaja raamittaa.

Hän luottaa myös suomalaisten arviointikykyyn.

- En usko, että Suomi on mitenkään poikkeuksellisen rasistinen maa. Ennakkoluuloja on, kuten kaikkialla jonkin verran, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen paljon. Käsittämätöntä, että joku jankuttaa siitä, että on vastenmielistä ja moraalitonta, jos musta mies on valkoisen naisen kanssa. Tätä joidenkin on vaikea hyväksyä, varsinkaan jos nainen on blondi. Sitä en ymmärrä.

Hardwick itse on brittiläinen maahanmuuttaja. Hän ei kuitenkaan koe kohdanneensa erityistä syrjintää siksi, ettei ole suomalainen.

- Minähän olen valkoinen. Tai tarkalleen ottaen punainen. Luulen, että meidän näyttelijällä Chikellä on paljon enemmän vaikeuksia, sillä hän on "väärän värinen".

Ensi-iltansa 6. tammikuuta saanut elokuva on pitkän ohjaajanuran tehneen Hardwickin ensimmäinen elokuva.