Neitseellinen lisääntyminen saattaa olla luultua yleisempää
Aiemmin on ajateltu, että selkärankaiset eläimet turvautuvat neitseelliseen lisääntymiseen eli partenogeneesiin vain äärimmäisessä hädässä.
Selkärankaisten eläimien neitseellinen lisääntyminen voi olla huomattavasti aiemmin kuviteltua yleisempää, kirjoittaa National Geographic -lehti nettisivuillaan.
Tähän mennessä vain vankeudessa elävien käärmeiden, komodonvaraanien, lintujen ja haiden on havaittu lisääntyvän neitseellisesti. Tutkijat ovatkin ajatelleet, että eläimet turvautuvat seksittömään liisääntymiseen vain äärimmäisessä hädässä, kun paritteluun sopivia uroksia ei ole tarjolla.
Ensi kertaa eläinten on kuitenkin todettu voivan lisääntyä ilman parittelua myös luonnossa. Yhdysvaltalaistutkijat kertovat, että kyykäärmeisiin kuuluvien kuparipääkäärmeen (Agkistrodon contortrix) ja vesimokkasiinikäärmeen (Agkistrodon piscivorus) naaraat ovat todistettavasti turvautuneet partenogeneesiin, vaikka tarjolla olisi lisääntymiskykyisiä uroksia.
Tulsan yliopiston biologit tutkivat 22 kuparipäänaaraan ja 37 vesimokkasiininaaraan jälkikasvun. Biologit havaitsivat, että molemmissa ryhmissä yksi naaras oli päättänyt lisääntyä neitseellisesti. Tutkimusta johtanut biologi Warren Booth pitää määrää merkittävänä näin pienessä otoksessa.
Sitä tutkijat eivät vielä tiedä, miksi käärmenaaraat valitsevat seksittömän lisääntymisen luonnossa. Yksi mahdollisuus on, että neitseellisesti lisääntyneet naaraat eivät yksinkertaisesti kelvanneet uroskäärmeille.
Lajin kannalta neitseellinen lisääntyminen on ongelmallista, sillä seksittä syntyneet jälkeläiset ovat usein epämuodostuneita tai kuolevat nuorina.
- Eikä ihme, sillä neitseellinen lisääntyminen on loppujen lopuksi sisäsiittoisuuden äärimmäinen muoto, Booth muistuttaa.
Partenogeneesiin liittyy muitakin erikoisuuksia: neitseellisesti lisääntyneet kuparipäänaaraat saivat vain yhden poikasen, kun normaalisti ne saavat 6 - 9 poikasta kerrallaan. Vesimokkasiininaaraat voivat saada jopa 20 poikasta. Lisäksi neitseellisesti syntyneet käärmeet olivat uroksia.
Tutkimus on julkaistu Biology Letter -julkaisun nettisivuilla.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Puut eivät sido kaupunkien saasteita
Kaupunkien puut ja kaupunkimetsiköt eivät yleisestä luulosta huolimatta juurikaan paranna ilmanlaatua. Puita pidetään kansan keskuudessa hyvinä ilmansaasteiden sitojina ja puhdistajina. Asiaa ei ole kuitenkaan kiistatta todistettu.
Suurkuhaa ja jättihaukea tähtäimessä Pohjanmaalla
Kuha viihtyy Pohjanmaan tekoaltaissa eikä haukienkaan loppumista tarvitse pelätä, vakuuttaa pohjalaisen kalatalouden asiantuntija.
Itäsuomalainen mustikka kukkii ja ei kuki - harvapuustoiset alueet ovat jo kesänlämpimiä
Ei myyrä ole ainoa, joka esiintyy sykleittäin - mustikka tekee saman. Yleensä huippusatoisaa mustikkavuotta seuraa vähän hillitympi sato. Paitsi että joskus tämä ei pidä paikkaansa, eivätkä hyvät ja huonot vuodet rytmity joka toiseksi vuodeksi.
Myyräkuumetta voi ehkäistä loukuilla
Tautitapausten odotetaan lisääntyvän populaation kasvun myötä.
Puutarhassa voi tähän aikaan mokata helposti
Puutarhassa on aika viimeistään nyt haravoida lehtiä, mutta puita ja pensaita ei pian enää kannata leikata. Kesä on kaksi viikkoa myöhässä, mutta saapuu nyt vauhdilla.
Rauman Voiman öljyvuoto käräjille - syytetyt kiistävät
Vuonna 2011 tapahtunut öljyvahinko johtui syytteiden mukaan huolimattomuudesta ja laiminlyönneistä. Rauman Voiman mukaan öljysäiliöiden kuntoa oli valvottu normaalisti.
UK-puiston kehittämisestä verkkokeskustelu
Urho Kekkosen kansallispuiston kehittämisestä voi kertoa mielipiteensä internetissä viiden päivän ajan, maanantaista 20. toukokuuta lähtien.
Myyrien määrä kääntyy tänä kesänä kasvuun
Myyräkanta vaihtelee Etelä-Suomessa tyypillisesti kolmen vuoden sykleissä.
Taistelu sitkeitä vieraslajeja vastaan jatkuu
Lupiinit nostavat jo terhakkaasti uusia kasvustojaan ojanpenkoilla. Samoin muutkin maahamme pesiytyneet vieraslajit kuten jättipalsamit nauttivat uudesta kasvukaudesta ja valmistautuvat rehottamaan siellä mihin siemen on sattunut itämään. Hämeessä ELY-keskus toivoo saavansa rahaa, jotta se pääsee etsimään nykyistä tehokkaammin Kanta-Hämeesessä kasvavia vieraslajeja.
