Tutkija Merja Drake on perehtynyt väitöstutkimuksessaan internetissä tarjolla olevaan terveystietoon. Tutkimuksen perusteella Drake sanoo, että internet on terveysviestinnän kipupiste: oikeaa tietoa on usein vaikea löytää.

Sikainfluenssasta monenkirjavaa tietoa

Esimerkiksi sopii vaikkapa Suomessa jylläävä sikainfluenssaepidemia. Kun hakee netistä tietoa taudista, törmää monenkirjavaan joukkoon linkkejä, jotka johtavat monenkirjaville eri sivustoille. Harvemmin kuitenkaan tiedon alkulähteille eli ministeriön, sairaanhoitopiirien tai terveyskeskusten nettisivuille. Päinvastoin: usein tuloksena on jonkin kaupallisen toimijan sivusto.

-Jos esimerkiksi hakee hakusanalla sikainfluenssa, ensimmäisenä näyttää ponnahtavan esiin tällainen sikainfluenssa.fi-sivusto, joka on kaupallisen tahon tuottama sivusto, jossa ei viranomaistietoa ole mukana, kertoo Drake.

Hän pitää erinomaisen ajankohtaisena kysymystä siitä, kenen tehtävä olisi tuottaa internetiin oikeaa tietoa terveydestä ja sairauksista.

-Se on hyvä kysymys. Väitöskirjassani ei anneta suoraa vastausta, koska se on rakenteista kiinni. Se on ihan yhteiskunnallisen päätöksenteon paikka, että kenen tehtävä se on ja millä lailla se organisoidaan.

Viestinnän haaste sairaanhoitopiireissä

Drake pitää sikainfluessaviestinnän perimmäisenä ongelmana terveydenhuollon rakenteita ja vastuunjakoa. Terveydenhuollon organisaatioissa keskitytään ydinosaamiseen eli terveyden- ja sairauden hoitoon, ei niinkään tiedon tuottamiseen. Myös resurssit ovat kovin vaihtelevia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sähköinen viestintä ja tiedotus on pääasiassa hoitohenkilökunnan vastuulla. Viestintää koordinoiva hallintopäällikkö uskoo, että viestinnän kysyntä ja tarjonta kohtaavat sairaanhoitopiirissä.

-Näin toivomme ja teemme jatkuvasti kehitystyötä, että se kohtaisi paremmin ja olemme havainneet, että sähköinen media ja sähköinen viestintä on koko ajan lisääntymässä, sanoo hallintopäällikkö Seija Saarelainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Sairaanhoitopiiriin ollaankin palkkaamassa kokopäiväistä tiedottajaa, jonka tehtävänä on muun muassa sähköisen viestinnän kehittäminen. Saarelainen kertoo, että myös asiakkailta tuleva palaute on avainasemassa, kun terveystietopalveluita kehitetään.

-Meillä on sähköinen verkkopalvelu ja laboratorion ajanvaraus on mahdollista sähköisesti. Lisäksi www-sivuillamme on jatkuva palautteenantomahdollisuus ja käymme läpi kaikki palautteet, sanoo Saarelainen.

Internet ei voi korvata lääkäriä

Tutkija Merja Draken mukaan potilaat etsivät tietoa sairauksista heti ensioireiden ilmaannuttua, eivät vasta diagnoosin saatuaan. Ihan kaikkea terveystietoa ei edes haluta julkisiin portaaleihin, sillä tarkoitus ei ole, että potilas marssii lääkäriin hakemaan reseptiä itse laaditun wikipedia-diagnoosinsa kanssa. Lääkäri on siis edelleen potilaan ensisijainen tietolähde.

Keskustelevat sivustot, joissa terveydenhuollon asiantuntija vastaisi ihmisten kysymyksiin, voisivat Draken mukaan kuitenkin pienentää terveydenhuollon jonoja. Siihen asti on otettava perinteinen keino käyttöön.

-Lääkärin pakeille vaan, kehottaa Drake.

Tutkijan vinkit terveystiedon hakemiseen

Merja Drake suosittelee näitä sivustoja asianmukaisen terveystiedon ammentamiseen:

Terve Suomi (kerää yhteen julkishallinnon, tutkimus- ja asiantuntijalaitosten ja terveysjärjestöjen tuottamia sisältöjä)

Terveyskirjasto.

Käypä hoito.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Myrkytystietokeskus (muun muassa juhlapäivien myrkytysriskit)

Tietyn sairauden kohdalla Drake suosittelee potilasjärjestöjen ja eri liittojen sivustoja (esim. Sydänliitto tai Allergia- ja astmaliitto)

Varauksella Drake suhtautuu kaupallisten toimijoiden terveystietoportaaleihin, kuten tohtori.fi tai sikainfluenssa.fi