Suomen kielen moninaisuus on ikään kuin räjähtänyt, sanoo Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta.

- Eihän blogeja ollut vielä kymmenen vuotta sitten tai jos oli, niin ne eivät koskettaneet juuri ketään. Sosiaalisen median kautta suomen kieleenkin on tullut paljon uutta.

Tutkija Lari Kotilaisen mukaan suomenkielisissä nettiteksteissä on jo nyt useita erilaisia vakiintuneita kirjoitustyylejä. Kielimaailma on erilainen esimerkiksi neule- ja muotiblogeissa.

- Voisin arvioida, että murteiden osuus neuleblogissa on ihan erilainen kuin muotiblogissa. Ei ole välttämättä hienoa kuulostaa stadilaiselta neuleblogissa.

Nettitekstit kulkevat puheen ja kirjoitetun kielen välimaastossa, joten esimerkiksi keskustelupalstoilla ja uutiskommenteissa käytetään uusia reaktiivisia suomen kielen rakenteita.

- Tekstissä reagoidaan johonkin juuri sanottuun. Klassinen aggressiiviesimerkki on, että "mä mitään töitä tee" tai jos joku sanoo "se oli hyvä", niin toinen sanoo "hyvä ja hyvä".

Kirjakielen ja puhekielen lähentyminen on johtanut myös siihen, että äidinkielen opettajien on nykyisin haastavaa saada oppilaat ymmärtämään nettitekstien ja esimerkiksi kouluaineen erot.

- Vaikka oppilaat osaavat kirjoittaa verkkoon, niin se ei tarkoita sitä, että he osaisivat kirjoittaa esimerkiksi työhakemuksen, Lari Kotilainen sanoo.

Googlettaminen ei vielä yleiskieltä

Kirjavan verkkokirjoittamisen vuoksi suomen yleiskieleen hyväksytään uusia sanoja ja ilmaisuja jatkuvasti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimistosta kerrotaan, että kun sanat tulevat riittävän tutuiksi, pääsevät ne yleensä myös Kielitoimiston ylläpitämään sanakirjaan. Vielä sieltä ei kuitenkaan löydy googlettamista, bloggaamista tai feisbuukkausta.

Myöskään tiiviissä nettikielessä yleistyneet englanninkieliset kirjainlyhenteet eivät vielä ole saaneet Kielitoimiston hyväksyntää, mutta suomalaisten puhekieleen ne ovat jo siirtyneet.

- Kyllähän omg tai lol tai asap kuuluvat jo puheessa, mutta eivät ne nyt mitään suomen ydinsanastoa sentään vielä ole, tutkija Lari Kotilainen sanoo.