Kotimaa |

Nettinuoret sulkevat televisionsa ja tappavat lehtensä

Uuden tutkimuksen mukaan viidesosa nuorista aikuisista ei katso televisiota lähetysaikaan. Muuttuva mediankäyttö on nähty syypääksi myös nuorille suunnattujen Suosikki- ja City-lehden lopettamiseen.

Nainen kaukosäädin kädessä television edessä.
Kuva: Mikko Kuusisalo / Yle

Suomalaisten nuorten mediankäytöstä ilmeni perjantaina pysäyttäviä lukuja - lähes 20 prosenttia 18-24-vuotiaista ei kyselyn mukaan katso televisiota lähetysaikaan. Teleoperaattori Soneran TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa ohjelmien tallentaminen ja myöhemmin katsominen oli kaksin verroin yleisempää nuorilla kuin koko väestöllä.

Yli 2 000 vastaajasta 70 prosenttia piti nettiä tärkeämpänä kuin televisiota.

Luvut yllättävät Aalto-yliopiston professorin Reijo Kupiaisen. Muutos on ollut odottamattomankin nopeaa.

- "Digi-natiivit", jotka ovat syntyneet verkon aikakaudella, ovat tottuneet erilaiseen kulutustapaan. Heille media ei ole enää joukkoviestintäkanava, joka lähettää tietynlaista ohjelmaa tiettyyn aikaan, vaan on mahdollisuus valita erilaisista kanavista ja erilaisista sisällöistä, Kupiainen sanoo.

Kun nuoret parveilevat netissä, ei kaikille lehdillekään enää riitä kysyntää. Tällä viikolla Suosikki-lehti kertoi lopettavansa kannattamattomana nimenomaan siksi, että nykypäivän nuoret hakevat itseään kiinnostavan sisällön verkosta. Kesällä ilmestymisensä loppumisesta kertoi nuorille aikuisille suunnattu City. Sen verkkoversiota aiotaan kuitenkin jatkaa.

Suosikki-lehtiä.
Kuva: Mikko Kuusisalo / Yle

- Sanomalehtien osalta on nähty, että tilausmäärät ovat jonkin verran vähentyneet. Aikakauslehdet sen sijaan ovat pärjänneet kohtuullisen hyvin, Kupiainen kertaa.

Kupiainen arvelee, että seuraavaksi aika ajaa yleisaikakauslehtien ohi. Kun lehti kertoo kaikesta kaikille, mainosmyyntiäkin on hankala kohdentaa. Nuorten "digi-natiivien" kohdalla on erityisen selkeää, että rajattuun ikäryhmään kuuluu varsin erilaisia kuluttajatyyppejä.

Kupiainen on mukana vuosien mittaisessa tutkimushankkeessa, joka alkoi vuonna 2007 tutkimalla viisivuotiaiden median käyttöä. Seuraavalla tutkimuskierroksella nämä viisivuotiaat ovat täyttäneet jo 11 vuotta.

- Tutkimuksen edetessä sosiaalinen media tuli huomattavasti voimakkaammin esiin, kun vielä 2007 buumia ei varsinaisesti ollut, professori Kupiainen kertoo.

- Se oli merkittävä hyppäys joukkoviestinnästä omaan sisällönjakoon.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä