Netin keskustelupalstoilla on viime päivinä käyty kiihkeää keskustelua viime viikolla annetusta Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta, jossa kaksi ulkomaalaistaustaista teinipoikaa tuomittiin helsinkiläisen koulutytön raiskauksesta. Netissä on jaettu tuomiolauselmaa, josta käy ilmi muun muassa tuomittujen nimet ja sukulaisten nimiä.

Nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss toteaa, että kyseessä on julkinen osa tuomiota, eikä sen levittämiseen ole poliisilla tarvetta puuttua. Oikeuden asiakirjan julkisuus ei kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoita, että sen saa joukkotiedotusvälineissä julkaista.

- Henkilörekisteririkkomus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen voisi ehkä tulla kyseeseen. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että rikoksen kynnys ei ylity, enkä ole itse siksi alkanut puuttumaan siihen poliisitoimin, Forss sanoo.

Siinä tapauksessa poliisi kuitenkin Forssin mukaan ottaa asian tutkittavakseen, jos joku asianosaisista tekee rikosilmoituksen.

Tuomiosta käytyä keskustelua on värittänyt voimakas maahanmuuttokriittisyys, mutta Forss sanoo, että varsinaiseen tuomittujen uhkailuun hän ei ole netissä törmännyt.

Uhriin oltu kirjoittelusta yhteydessä

Tällä viikolla Facebookin perustetiin myös tuomittujen syyttömyyttä vakuutellut ryhmä, joka kuitenkin poistettiin melko pian perustamisen jälkeen. Joidenkin keskusteluun osallistuneiden epäillään ylittäneen muun muassa uhria nimittelemällä kunnianloukkauksen rajan. Nettipoliisi on saanut keskusteluista runsaasti yhteydenottoja.

- Olen ollut yhteydessä uhriin ja hänen huoltajaansa, ja he ovat tietoisia tästä ryhmästä. Toistaiseksi he eivät kuitenkaan halua tehdä asiasta rikosilmoitusta, Forss kertoo.

Nettipoliisi on ollut myös suoraan yhteydessä törkeyksiä kirjoittaneisiin ja ainakin yksi heistä oli lauantaiaamuun mennessä katunut ja pyytänyt anteeksi. Ryhmää ei siis enää ole, mutta räikeimmistä sanomisista tehtyjä kuvakaappauksia jaetaan edelleen netissä. Ne antavat Forssin mielestä ryhmästä väärän kuvan.

- Osa nuorista oli liitetty ryhmään tietämättään, ja iso osa keskustelijoista myös vetosi uhrin suojeluun ja näytti uskovan suomalaiseen oikeusjärjestelmään, Forss sanoo.