Niilo Alaniva (91) oli sotamies Tarrimaa
Pellon Konttajärveltä oleva Niilo Alaniva on muistellut kokonaisen kirjan verran omia sotakokemuksiaan. Sotamies Tarrimaan tarina kertoo varsin seikkaperäisesti Jänkäjääreiden rintamavaiheista ja Niilon omasta osuudesta JR 12:ssa.
Kirja on nimeltään JR12 Hikikaulat. Siinä Niilo Alaniva - entinen Sarrimaa - kuvailee hämmästyttävällä tarkkuudella ja erittäin värikkäästi rintamatapahtumia ja myös sumeilematta arvostelee esimiestensä toimintaa ja ratkaisuja.
Kirjan arvoa ja mielenkiintoa lisää se, että muistelija Niilo Alaniva on jo 91-vuotias. Niilo kertoi tarinansa nauhalle, josta kertomukset on kirjaksi työstänyt pellolainen Sulo Saukkoriipi.
Niilon tarinoiden mukana kirjoittaja Saukkoriipi sanoo kokeneensa samanlaista vilua ja nälkää ja pelänneensä jänkäjääkäreiden kanssa. Hän sanoo tunteneensa sen saman kivun ja tuskan, kauhistuttavan kärsimyksen ja suunnattoman väsymyksen.
- Ilonpilkahduskin - ihme kyllä - on käväissyt, hän myöntää.
Kirjan jo käsikirjoituksena lukenut eversti Mikko Virrankoski myös hämmästelee ja arvostaa Niilo Alanivan muistia, joka kulkee sotapäiväkirjojen tarkkuudella. Ammattiupseerina hän sanoo tuntevansa mielipahaa siitä, että Tarrimaalle sattui tulemaan huonohkoja esimiehiä, jotka saavat kirjassa kovaa arvostelua.
Virrankoski yhtyy Alanivan arvosteluun Kelsinkäisen taitelusta 10-11.7.1941.
- Olen käynyt Kelsinkäisen laella ja olen ihmetellyt itsekin, minkä takia mäelle hyökättiin hyvin varustettuihin puolustusasemiin, kun tavoite - maantien ja rautatien katkaisu - olisi voitu tehdä helpommin ja vähemmin tappioin etenemällä Kelsinkäisen itäpuolitse tasaista metsämaata pitkin, hän sanoo.
Niilo Alanivan kertomus etenee erittäin johdonmukaisesti ja selkeästi hänen alokasajastaan Kemijärven Hanhikoskelta aina Ihantalan tulimyrskyyn saakka. Niilo palveli sodassa kiväärimiehenä.
Niilo Alaniva haavoittui sodassa kahdesti; Kiestingin Jelettijärvellä keväällä 1942 ja Ihantalassa kesällä 1944. Kummassakin tapauksessa ammuksen sirpale repi hänen jalkojaan.
JR12 Hikikaulat -kirjan on tuottanut kustannusyhtiö Väylä.
Tuoreimmat aiheesta: Lappi
Juhliva kokoomus: monitoimiallas rakennettava
Kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto, puolueen varapuheenjohtaja Janne Sankelo ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Arto Satonen esittävät Kemijoen pääuoman monitoimialtaan rakentamista ja vaativat että rakentamisesta tehdään päätös viimeistään seuraavan hallitusohjelman yhteydessä
Sairaanhoitajaopiskelijat muuttavat Rovaniemellä
Terveysalan ammattikorkeakouluopetus eli sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat muuttavat Rovaniemellä. Terveydenhuoltoala muuttaa syksyllä Ounasvaaran Porokadulta, läheltä keskussairaalaa Rantavitikalle Jokiväylään, jossa on muutakin Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetusta.
Rovaniemi haluaa rakentaa Ounasvaaran laen
Rovaniemen kaupunki haluaa Ounasvaaran kaavoituksen valmiiksi. Muun muassa mökkikylää ja hotellin laajennusta koskeva kaavamuutos otettiin esille kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina. Valtuuston käsittelyyn uudelleen valmisteltu ehdotus tulee aikaisintaan syksyllä.
Kemijärveläiset tutustuvat Louen tuulimyllyihin
Kemijärvellä halutaan vielä lisää tietoa rakennetuista tuulivoimalaitoksista. Kaupunginvaltuusto tekee kesäkuun alussa tutustumiskäynnin Tervolan Louelle rakennettuun tuulivoimapuistoon. Kemijärven kaupunginvaltuuston on määrä elo-syyskuussa päättää kaupungin alueelle suunniteltujen tuulivoimalaitosten kohtalosta.
Saksalaisten viimeinen leposija täyttää 50 vuotta
Rovaniemen Norvajärvellä sijaitseva saksalaisten sotilaiden hautausmaa täyttää 50 vuotta. Mausoleumiin Norvajärven rannalle on haudattu 2 683 toisessa maailmansodassa kaatunutta saksalaista.
Kesä koittaa kullankaivajalle
Kesä on pikkuhiljaa tullut koko Lappiin. Kullankaivaja Topi Jokiniemi tuli kultamailleen Lemmenjoelle jo kuukausi sitten. Valtaus on talven jäljiltä kunnostettu pihat siivottu ja tositoimiin aletaan aivan näillä hetkillä. Hommia paiskitaan kultamailla syyskuun loppuun ja maalikylissä käydään vain ruuanostossa.
Kesäkukkakauppa käy hallanvaarasta huolimatta
Lapissa on ennusteiden mukaan vielä öisin alavilla ja muillakin mailla hallanvaara, mutta puutarhaliikkeissä on jo vilkasta. Yksi koristaa parvekkeensa kukalla jokaista kuukautta kohden, toisen urakkana on myllertää uusiksi koko omakotitalon piha.
Lapin liiton kehittämisjohtajaksi 18 hakijaa
Lapin liiton kehittämisjohtajaksi hakee 18 henkilöä. Mukana on kaksi edellisellä hakukierroksella valituksen tehnyttä hakijaa. Valinta johti tuolloin vuosien oikeusprosessiin.
Suojellut tunturialueet pääsemässä valtion korvausten piiriin
Kunnat ovat saamassa valtiolta korvauksia kaikista suojelluista erämaa-alueista, esimerkiksi tuntureista. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen on kertonut, että muutkin kuin metsäalueet aiotaan laskea korvausjärjestelmän piirin vuonna 2014, jos eduskunta hyväksyy korvausten laajennuksen. Näin kertoo ministerin kanssa neuvotellut Enontekiön kunnanjohtaja Mikko Kärnä.
Vahva kruunu ei sekoita rajakauppaa
Pitkään vahvana pysynyt kruunu ei kauppiaiden mukaan ole vaikuttanut suuresti rajakauppaan Suomen ja Ruotsin rajalla. Noin kolmasosa kassavirrasta kertyy toisen maan valuutassa riippumatta siitä, kummalla puolen rajaa ollaan. Hinta on vain yksi tekijä raja-alueen tiukassa kaupan kilpailussa.

Kommentoi aihetta
(12 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
Future Matters
Ilmoita asiattomasta kommentistaUnohtakaa se sota jo.
Jos muut maat märehtisivät vastaavaan tyyliin menneitä niin ei varmasti olisi mitään muuta kuin sotaa Euroopassa.
Sen sijaan Euroopassa on ollut rauha siitä saakka.
historian tuntemus on tärkeää
Ilmoita asiattomasta kommentistaOn hyvä, että uudetkin sukupolvet voivat lukea sodan kauhuista vielä sellaisten ihmisten muistoja, jotka ovat ne omine nahkoineen kokeneet. Näitä sodan kokeneiden muistelmia ei kovinkaan kauaa enää ole luvassa.
ö
Ilmoita asiattomasta kommentistaHetkinen, siitä saakka? Ei muuta.
Ok...
Ilmoita asiattomasta kommentistaNiin ne asiat unohtuu.... "Sen sijaan euroopassa on ollut rauha siitä saakka".
Mihin unohtui 90-luvun sodat entisen Jugoslavian alueella?
mallia 49
Ilmoita asiattomasta kommentistaEi se kuulepas niin vain unohdu eikä pidäkään. Minunkin sukupolveni kantaa sodan muistoa sisällään, vaikka synnyimme vasta varsinaisen sotimisen päätyttyä. Öisin herättiin kun kovissa paikoissa viisi vuotta ollut kp-mies heräsi öisin painajaisiinsa eivätkä hänen aivoihinsa koteloituneet, aivan sotimisen viime hetkillä sinne osuneet sirpaleet antaneet hänelle armoa päivisinkään Hermot kiristyivät kipujen keskellä pienestä ja silloin oli parasta häipyä piiloon. Muistan ja kunnioitan isääni ja hänen kanssaan taistelujen kauhut kokeneita. Neuvoivat laisesi mitä tahansa. Itse oli "siviilikarkurina" armeijassa kun Tsekkoslovakia miehitettiin. Lomat peruttiin ja varikkojen ovet avattiin. Ajattelin, että en kai minäkin koe isäni kohtaloa. Ei sotaa silloin syttynyt, vaikka sittemmin Euroopassakin on sodittu. Ja varmaan joskus vielä soditaan - etenkin jos unohdamme entiset sodat.
Lapsenlapsi!!!!!
Ilmoita asiattomasta kommentistaJoo pappa i pellosta tän kirjan kirjoitti ja hei 90v niin ylpeä saa olla et noinki vanhana jaksaa!! Ja on tärkeää nykynuorten tietää millaista sota OIKEASTI oli eikä sitä mitä suomen sotaelokuvissa kerrotaan, pääosissa aina se "pääjehu" eikä kukaan hikikaula. Voisi joku kerrankin tehdä realistisen suomensotaelokuvan missä pääroolissa olisi juurikin nikkepapan tapainen hikikaula!!!!! Tätä mieltä olen piste.
ö
Ilmoita asiattomasta kommentistaTuttuni Mauno, yhtä vanha, taisteli myös Ihantalassa. Hänenkin kuvauksensa olleet selkeitä ja totisinta totta ilman "mäiskintää". Että vihdoin voi lukea tai kuulla tavallisen sotilaankin kuvaus sodasta, niin kauanpahan on aikaa siihenkin kulunut. Ei se ole ihan samaa kuin romaani tai elokuva! Dokumenttejä kun katsoo ei hevillä Spielperginkään parhaita tutkaile vaikka sanoma sodan hirvityksestä selvenisikin! HYVÄ ETTÄ NÄIN LAPIN SUUNNALTAKIN.
Ikävä sanoa näin!
Ilmoita asiattomasta kommentistaJa mikä pahinta, nyt on osoittautunut että kaikki vuodatettu veri, sodan kärsimykset ja sotilaiden urheus on ollut aivan turhaa, Saksa hallitsee talouttamme, Venäläiset ostaa maamme ja kaikenmailman pakolaiset valtaa ilman lupaa kotikontumme. Huonommin ei olisi voinut käydä vaikka venäjä olis aikanaan vallannut suomen.
Hieno homma
Ilmoita asiattomasta kommentistaMistähän kyseistä kirjaa saa ostaa, ostan sen heti isä ukolle, on myös sotaveteraani 93v. Luen sen kyllä itsekkin. Kerrassaan hieno homma.
julistetteisiinko jo rauha?
Ilmoita asiattomasta kommentistaMe suomalaiset olemme jääneet juoksuhautoihimme, ja syvälle. Haikailemme rajojemme "tarkistamista" kuten sen aikainen oppi-isämme Hitler teki Puolan kohdalla sodan aloittamiseksi; se kaipasi "elintilaa" ns Puolan käytävästä. En tiedä mitään valtiota, joka ei olisi kokenut kärsineensä sodassa vääryyttä. Suurin osa kuitenkin katsoo tulevaisuuteen ja lopettaa vihanpidon niille ihmisille, jotka eivät ole edes eläneet esim. II maailmansodan aikana. Albania oli sellainen Hoxhan aikana, mutta on ollut kuntoutuneena jo parikymmentä vuotta.
Tietenkin meillä on paljon selitettävää: olimme Saksan aseveljiä sen aloittamassa maailmansodassa. Meillä ei voida avata arkistoja koska ne tuhottiin lähes kaikki lopputuloksen selvitessä. Venäjällä ne ovat lujassa, mutta se ovat kuitenkin olemassa ja joita meikäläiset tutkijat penkovat kuka missäkin tarkoituksessa.
Myös Kelsinkäinen, tuo hirveä koettelemus, kohdattiin urheasti saksalaisten rinnalla.
lukisin
Ilmoita asiattomasta kommentistaAsun keskisuomessa. Mistä tuota JR 12 Hikikaulat kirjaa voi tilata tai ostaa?
luettu
Ilmoita asiattomasta kommentistaSota ei ole kaunista, mutta menneisyyttä ei voi kieltää. Moni nuori taisteli tuolloin henkensä kaupalla taisteluissa, johon oli joutunut tahtomattaan. Taisteli, koska halusi turvata itsenäisyyden itselleen, suvulleen ja kansalleen. Jos Suomi olisi vallattu, olisko meidän tie ollut Viron tie? Kannattaa lukea Puhdistus. Itse ainakin olen hyvin kiitollinen että sain varttua vapaassa vaikkakin köyhässä Suomessa rikkaan Ruotsin naapurissa.