Nokian ex-pomo: Globaali yritys toimii narsistisesti
Nokiassa pitkään lakijohtajana työskennellyt Anne-Liisa Palmu kuvaa kansainvälisten yritysten toimintatapoja narsistisiksi, pahimmillaan jopa psykopaattisiksi. Suuryrityksillä ei ole tunteita, eivätkä ne harjoita vastavuoroisuutta.
Suomalaiset ovat mieltäneet Nokian kotimaiseksi yritykseksi, koska se on rekisteröity tänne. Todellisuudessa globaalilla yrityksellä ei ole kotimaata, eikä se sitoudu tiettyyn yhteiskuntaan.
Anne-Liisa Palmu aloitti uransa Nokiassa vuonna 1988, silloin yhtiön nimenä oli vielä Nokia Mobira. Palmu kertoo olleensa firman ensimmäinen juristi. Myöhemmin Palmu toimi kansainvälisten lakiasioiden johtajana Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-Idässä, sekä johtoryhmän jäsenenä Nokia Mobile Phonesissa. Anne-Liisa Palmu näki Nokian mielettömän kasvun ja glorian aitiopaikalta.
- Aloitin melko pienessä yrityksessä, joka muuttui 17 vuoden aikana maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajayritykseksi ja toimi kaikkialla maailmassa, kertoo Palmu.
Anne-Liisa Palmu oli mukana perustamassa muun muassa Nokian myyntiyhtiöitä ja tuotekehitysyksiköitä sekä nostamassa tehtaita ylös ympäri maailmaa.
- Tässä asemassa näin, miten yrityskulttuuri muuttui sitä mukaa, kun globaalisoituminen otti yliotteen. Toiminnasta alkoi puuttua vastavuoroisuuden tunne ja ihminen muuttui esineeksi, muistelee Palmu.
"Suuryritys huolehtii vain omasta hyvinvoinnistaan"
Anne-Liisa Palmu sanoo, että yhteiskunnassamme on valloillaan älyllisen laiskuuden kulttuuri.
- Kun löydämme ratkaisun johonkin tärkeään asiaan, laitamme kaikki munat yhteen koriin. Moni on kyseenalaistanut jo aiemmin, onko turvallista kohdistaa kaikki tuotekehitys ja teknisten korkeakoulujen koulutukseen liittyvä toiminta ICT-teollisuuteen.
- Pahimmillaan iso globaali yritys voi omia resurssejaan rakentaessaan vinouttaa pienen yhteiskunnan osaamisalan. Tukistaisin tässä asiassa suomalaisia. Ei pidä koskaan hurahtaa vain yhteen asiaan, sanoo Anne-Liisa Palmu.
Nokian Salon tehtaan tapahtumien takana on kustannustehokkuus. Kustannukset ajavat matkapuhelinvalmistuksen sinne, missä varsinainen valmistusmateriaali syntyy. Anne-Liisa Palmu vertaa globaalia yritystä maapalloa kiertävään avaruusalukseen.
- Alus zoomailee yläilmoista paikkaa, johon olisi järkevä laskeutua toviksi. Sitten kun alus laskeutuu, se pudottaa imuriputket alas, ja aikansa ravintoa imettyään se lähtee taas jatkamaan matkaa. Tämä on se mitä meidän pitäisi ymmärtää. Isot yritykset ovat karhun syleily -yrityksiä. Niiden kanssa voi olla hyvä hetken, mutta niihin ei voi koskaan tosissaan luottaa, opastaa Palmu.
Suuryritysten riskit pitäisi tunnistaa myös päättäjätasolla.
- Suuryritykset kuuluvat ilman muuta suomalaiseen yritysmaailmaan, mutta jos haluamme turvata Suomen hyvinvoinnin ja työllisyyden, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pistää peliin kaikki paukut, jotka tällä hetkellä löytyvät pienen ja keskisuuren yrittäjyyden tukemiseen. Meidän pitää opetella rakentamaan verkostomuodossa toimivia kokonaisuuksia, joissa pienemmätkin yritykset yhdessä pystyvät vastaamaan isompien huutoon. Se on meidän tulevaisuutemme.
Nyt tarvitaan yhteishenkeä
Palmu jäi pois Nokian oravanpyörästä omasta tahdostaan vuonna 2005. Irtaantuminen pitkästä urasta ei ollut silti helppoa.
- Vaikka jäin pois omasta tahdostani, oli melkoinen henkinen matka irtaantua entisestä elämästä. Olen miettinyt monta kertaa, kuinka hirveän vaikea asia irtaantumisen täytyy olla sellaiselle ihmisille, joka on pakotettu tekemään se vastoin omaa tahtoaan. Tunnen syvää myötätuntoa näitä irtisanottuja kohtaan, jotka ovat pakotettuja lähtemään uudelle taipaleelle, pohtii Anne-Liisa Palmu.
Salolainen identiteetti sai hurjan kolauksen, kun Nokia kertoi Salon tehtaan miltei tuhannesta irtisanottavasta työntekijästä.
- Tilanne on hämmentävä. Me salolaiset olemme saaneet olla mahdottoman pitkään äärettömän ylpeitä matkapuhelinliiketoiminnan osaamisesta. Olemme ollet erityisen ylpeitä siitä, että Salossa on ollut Nokian emotehdas, joka on toiminut kaikkien muiden tehtaiden oppaana. Tehtaan alasajo tuntuu pistolta sydämeen. Tapahtuma on niin traumaattinen salolaisille, että sitä ei todellakaan pidä vähätellä, miettii Palmu.
Palmun mielestä irtisanomisista täytyy puhua ja käydä läpi eri tunteet.
- Yhteishenki ja toinen toisensa tukeminen ovat tärkeitä. Tärkeää on myös hahmottaa, etteivät Salon irtisanomiset ole kenenkään tehtaalla työskennelleen oma vika. Nämä päätökset perustuvat ihan johonkin muuhun, tietää Palmu.
Tuoreimmat aiheesta: Turku
Kanootilla halki Turun keskustan
Aurajoen Kevätmelonta tuo kanoottiarmadan Halisista Förille. Aurajokisäätiö kutsuu mukaan myös perheet ja vasta-alkajat.
Varsinais-Suomen hätäkeskus tiedottaa, klo 06.10
Ruskolla Vahdon Kirkkotiellä rivitalopalon tilanne ohitse. Savunmuodostus vähentynyt.
Yksi kuollut rivitalo palossa Ruskolla
Huoneistopalo levisi rivitalon kaikkiin asuntoihin. Yksi ihminen on saanut surmansa ja yksi toimitettu sairaalahoitoon.
Kevätretkellä on hauskaa rapsutella eläimiä
Moni lapsi suuntaa kevätretkelle maatilalle. Loimaalla sijaitsevalla kotieläintilalla on käynnissä kevätsesongin huippu. Lapsiryhmiä risteilee pitkin pihoja. Suosikkieläin on pupu.
Saattohoito alkoi U-sairaalalle
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri lopettaa remonttirahojen syytämisen vanhaan U-sairaalaan. Alkuperäisestä saneeraussuunnitelmasta on osin luovuttu, sillä huonokuntoisten osastojen korjaus olisi tullut liian kalliiksi.
Kameravalvonnan puuttuminen hämmentää Salossa
Salon kaupungin kolme vuotta sitten asentamat valvontakamerat eivät ole toimineet koskaan. Asia paljastui tällä viikolla Salon Seudun Sanomien jutussa. Osa kaupunkilaisista pelkää rikollisuuden kasvavan.
Aulis Ruostepuro oli Turun teatterielämän voimahahmo
Pitkän linjan turkulainen teatterivaikuttaja Aulis Ruostepuro on kuollut 86-vuotiaana.
Perunasta kasvoi varteenotettava tuliaiskukka
Jos joku ilmoittaa nykyisin tuovansa perunaa pöytään, niin välttämättä kyse ei ole ruokatarpeista. Peruna on myös kesäkukka, joka kelpaa vaativallekin puutarhaharrastajalle.
Rakastetut haahkat palaavat Aurajokeen
Haahkat nousivat kulttuuripääkaupunkivuoden yleisösuosikeiksi. Jokirannan silmäniloina haahkat tulevat olemaan seuraavat kymmenen vuotta.
Lisälautta avustaa Saaristotiellä
Saaristotien viikonlopun autoruuhkia puretaan neljän lautan voimin. Perjantaina ja sunnuntaina Paraisten ja Nauvon välille lisätään varalautta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.