Yli satavuotiaan Kirkkoniemen kaivoksen avolouhos ammottaa Itä-Finnmarkin puuttomassa tunturissa. Raudanharmaan kaivoksen pohjalla kimmeltävät turkoosit lammet kuin jättiläisen jalokivet. Kirkkoniemen rautamalmikaivos aloitti kymmenen vuoden tauon jälkeen tuotannon pari vuotta sitten.

Kaivosta pyörittää australialaisen yhtiön Northern Ironin tytäryhtiö Syd Varanger Gruve AS eli SVG.

Malmi kuljetetaan kahdeksan kilometrin kaivosrataa pitkin rikastamoon keskelle Kirkkoniemen satamakaupunkia. Rikastamon jätteet pumpataan suoraan Bøkfjorden - vuonoon.  Päästöputken suu on 450 metrin päässä Kirkkoniemen keskustan rannasta 28 metrin syvyydessä. Päästöistä rikastushiekkaa on miljoonia tonneja vuodessa ja Mangnafloc nimisiä kemikaaleja kymmeniä tonneja.

Yhtiö: ei vaaraa

SVG:n kehitysjohtaja Harald Martinsen vastaa sähköpostihaastattelussa, että päästö luonnollisesti tappaa kaiken elämän merenpohjasta siltä alueelta johon rikastushiekka ja siihen sitoutuneet kemikaalit painuvat. Martinsenin mukaan joskus tulevaisuudessa, kun kaivos lopettaa, elämä merenpohjassa palautuu ennalleen kymmenessä vuodessa.

Kaivoksen toimitusjohtajaksi on vasta nimitetty Ismo Haaparanta. Hän siirtyi SVG:n palvelukseen norjalaisyhtiö Yaran Siilinjärven kaivoksen johtotehtävistä.

Haaparannan mukaan 400 ihmistä työllistävä kaivos on saatu hyvin vauhtiin ja rautamalmi menee hyvin kaupaksi maailmalle. Ensi vuonna kaivoksen on määrä saavuttaa tuotantotavoitteensa 2,8 miljoonaa tonnia rautamalmitiivistettä.

Myöskään Haaparannan mukaan vaaraa ympäristölle ei ole.

– Me toimitaan niitten lupien mukaan mitä meille on annettu ja kuten aikaisemmin sanoin, niin aina kaivostoiminta vaikuttaa ympäristöön. Se on sitten yhteiskunta, joka päättää, minkä verran me saadaan muuttaa ja niissä rajoissa me toimimme.

Haaparannan ja Martinsenin mukaan yhtiö selvittää yhtenä vaihtoehtona kaivosjätteiden sijoittamista maalle, kun se suunnittelee tuotantonsa kaksinkertaistamista.  Mereen sijoittaminen tulee nyt yhtiölle halvemmaksi, koska sitä varten oli olemassa vanhan rikastamon valmis rakennelma.

Hyödyt ympäristöhaittoja suuremmat

Norjan ympäristöhallitus Klima- og forurensingsdirektoratet Klif antoi SVG:lle toukokuussa luvan tuplata kemikaalipäästöt Bøkfjordeniin. Mangafloc – nimisten kemikaalien päästölupa nostettiin 35 tonnista 60 tonniin vuodessa.  

Klifin mukaan kemikaaleilla ei ole välittömiä myrkyllisiä vaikutuksia ja kaivoksen yhteiskunnalliset hyödyt ovat ympäristöhaittoja suuremmat. Kaivosyhtiö ja Klif perustavat kantansa päästöjen vaarattomuudesta puolueettomaksi kutsumansa vedentutkimuslaitoksen NIVA:n tutkimuksiin. Sekä NIVA että Klif ovat Norjan ympäristöministeriön Miljøverndepartemenetin alaisia laitoksia.

Klif totesi NIVA:n tutkimukseen vedoten, ettei pitkäaikaisvaikutuksia tunneta.  Tämän vuoksi kaivosyhtiö velvoitettiin teettämään puolueeton seurantatutkimuksen kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksista lokakuun 2012 loppuun mennessä. SVG velvoitettiin myös jatkuvaan seurantaan sekä etsimään vaihtoehtoja kemikaaleille ja rikastushiekan muulle käytölle.  

Magnafloc on maailman suurimman kemikaaliyrityksen BASF:n tuotemerkki polyakryyliamidi ja polyDADMAC -kemikaalille. Kaivosyhtiö SVG:n mukaan kemikaaleilla hieno rikastushiekka saadaan tiivistymään painavammaksi, jotta se painuu nopeasti meren pohjaan eikä ajelehdi.

Norja poikkeus

Norjan merentutkimuslaitoksen Havforskningsinstituttetin nettisivuilla todetaan, että Norja on harvoja maita, jotka yhä sallivat kaivosjätteen dumppaamisen mereen. Finnmarkin luonnonsuojelupiirin mukaan Norjan lisäksi näin tekevät enää Turkki, Indonesia, Filippiinit ja Papua Uusi-Guinea.

Merentutkimuslaitoksen mukaan päästöt tuhoavat merenpohjan ekosysteemin ja niiden leviämistä merivirtojen mukana on hankala selvittää.    .

Parhaillaan Klif käsittelee norjalaisen kaivosyhtiö Nussir ASA:n hakemaa kuparikaivoksen päästölupaa Repparfjordenin lohivuonoon Kvalsundin kunnassa Länsi-Finnmarkissa.  Vuonoon laskee kansalliseksi Norjan suurkäräjien kansalliseksi lohijoeksi julistama Repparfjordelva. Kvalsundin kunta tukee hanketta työllisyyden vuoksi. Huhtikuussa kunnan työttömyysprosentti oli 3,8.

Laaja vastustus

Kaivosten meripäästöjä arvostelevat ainakin merentutkimuslaitoksen lisäksi ainakin kalastajajärjestöt, elintarvikevirasto ja luonnonsuojelijat. 

 Etelä-Varangin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Gunnar Reinholdsen osa kaivoksista käyttää vuonoja kaatopaikkoina koska se on helppoa ja halpaa.  

– Meri ja erityisesti vuonot kärsivät jo muutenkin happamoitumisen, lämpenemisen ja veden pinnan kohoamisen vuoksi.

Aiemmat valituksensa hävinneet luonnonsuojelijat valittavat myös Klifin uudesta päätöksestä Norjan ympäristöministeriöön, sanoo Reinholdsen.

– Valitamme, koska näiden ympäristömyrkkyjen vaikutuksista ei tiedetä kaikkea ja tämä on kaiken lisäksi kansallinen lohivuono.

Tähän asti Norjan ympäristöministeriö on joka kerta hyväksynyt Klifin antamat päästöluvat Kirkkoniemen kaivokselle. Ministeriön mukaan ympäristöhaitat ovat pieniä kaivoksen yhteiskunnallisiin hyötyihin verrattuna.

Yhteys Suomeen

Näillä Kirkkoniemen kaivoksen päästöillä on yhteys myös Suomeen, koska Norjan kanssa yhteisen lohijokemme Näätämön lohet vaeltavat merelle ja takaisin jokeen samassa vuonossa johon jätteet upotetaan. Kaivosyhtiön ja Norjan ympäristöhallituksen mukaan vaaraa lohelle ei ole.

Haastattelujen lisäksi tämän jutun tiedot on kerätty Norjan viranomaisten ja tutkimuslaitosten erinomaisilta nettisivuilta. Norjan ympäristöhallituksen Klifin virkamiehet eivät vastanneet kahden viikon aikana tehtyihin yhteydenottopyyntöihin.