Vaikka metsänistutus on fyysisesti rankkaa työtä, halukkaista kesätyöntekijöistä ei ole Lapissa ollut pulaa, kerrotaan Metsähallituksesta. Simon valtionmetsissä metsänistutukset etenevät pitkälti Karppisen sisarusparven voimin.

Ammattilukiota käyvä Ida Karppinen on mukana kolmatta kesää ja houkutellut samaan työhön myös pikkuveljensä Valtterin ja Eliaksen. Heistäkin toinen on metsänistutuksissa jo toista kesää.

- Palkka on hyvä ja kun töitä ei ole juuri muualta ollut saatavilla, niin tämä on hyvä vaihtoehto, sanoo Ida Karppinen.

Simon Hoikassa neljän nuoren kesätyöntekijän joukkoa valvoo ja opastaa metsätalouden opiskelija Kristiina Eira.

- Nuoret on olleet pirteitä ja naurukin on remahdellut, joten ei tässä mitään hätää ole ollut.

Nuoret istuttavat Hoikan työmaalle 15 000 männyntainta. Heidän lisäkseen Simon kunnan alueella metsänistutuksessa on myös kaksi Metsähallituksen metsuria. Simoon istutetaan tänä kesänä lähes 170 000 tainta.

Kova kunto on tarpeen

Metsänistutuksessa kunto kasvaa kohisten, siitä pitää huolen vaikeakulkuinen maasto ja raskaat työvälineet. Nuoret kuljettavat istutusputken lisäksi mukanaan kantovakkaa, jossa on 50-70 tainta. Ammattimetsuri kantaa usein mukanaan 250 tainta kerrallaan.

- Kantovakka on raskas, sillä taimet ovat märkiä, joten nuoret eivät jaksa kantaa koko ritilää, sanoo metsänhoidon esimies Unto Karttunen Metsähallituksesta.

Yläasteikäinen Juho Kurula ahkeroi työmaalla yhdesssä Karppisten sisarusten kanssa. Juho on nuoresta iästään huolimatta kokenut metsänistuttaja.

- Hyvin sitä jaksaa, kun työpäivän jälkeen pääsee kotiin nukkumaan ja kyllä sitä sitten seuraavana aamuna jaksaa taas herätä. Olen istuttanut yksityisten metsää Kittilässä kahtena edellisenä kesänä, joten työ on tuttua, sanoo Juha Kurula.

Vaikka työ on raskasta, niin simolaisnuoret ovat tyytyväisiä. Metsässä töitä riittää reiluksi kuukaudeksi, kun monet kaverit ovat saaneet korkeintaan kahden viikon pestejä tai ovat jääneet kokonaan ilman kesätöitä.

Tarkkuutta vaaditaan

Metsänistutus on tarkkaa puuhaa, sillä taimet on istutettava tietyin väliein ja istutuspaikka pitää valita huolella Suuntavaistoakin työ kysyy.

- Työssä pidää edetä vähän sillä lailla riveittäin, että katsoo vaikka kaksi puuta ja ottaa suunnan siitä. Itse on myös pidettävä huolta siitä, että pysyy siinä rivillä, opastaa Ida Karppinen.

Harjoittelija Kristiina Eiran mukaan metsänistuttajaksi oppii kuitenkin nopeasti.

- Jos silmä on harjaantunut, niin taimet huomaa heti. Vasta-alkajalla menee hetken aikaa, että oikea istutuspaikka löytyy.

Unto Karttusen mukaan mäntymetsää istutettaessa hehtaaritiheys on 2 000 tainta.

- Kristiina on täällä sitä varten, että hän ottaa istutusalueelta koealoja ja seuraa, että taimia on riittävästi, kun nuoret etenevät maastossa, sanoo Unto Karttunen.

- Käyttöön otetaan nelimetrinen onkivapa ja pyörähdetään ympäri ja lasketaan montako tainta on säteellä, sanoo Kristiina.

- Näin ollen jokainen säteellä oleva taimi edustaa 200 tainta hehtaarilla, laskee Unto.

Ida, Valtteri, Elias ja Juho etenevät Hoikan työmaalla ripeästi ja käyvät täyttämässä kantovakan kukin omaan tahtiinsa. Välillä tankataan nestettä, sillä aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta.

Iidan mukaan jo viikon työskentelyn jälkeen kunto on parantunut ja omassa kropassa on uusia lihaksia. Sisarusparvi ei aio kuitenkaan mitellä kesäpestin jälkeen, kuka on porukan kovakuntoisin.