Ruotsinsuomalainen Jesse P on kiertänyt kouluja Suomessa jo puolitoista vuotta. Suomenruotsalainen Redrama hyppäsi mukaan viime syksynä.

Kaksikko haluaa nostaa esille ruotsin kielen hyötyjä ja korostaa kielitaidon merkitystä ylipäätään. He tarjoavat koululaisille erilaisen ruotsin tunnin. Vastaanotto on ollut innokas, ainakin ennen ensimmäistä visiittiä Kymenlaaksoon.

- Tänään on aika vaikea yleisö, täytyy tehdä töitä. Tulimme vetämään varmaankin sen epäsuosituimman tunnin eli niin sanotun pakkoruotsin, Redrama sanoo alkuvaiheen jälkeen.

Kaakkois-Suomi ei ole vastaanottavaisin paikka pakkoruotsille. Ruotsinkielisten osuus on pieni ja vuosi sitten keskustelu kävikin kuumana siitä, pitäisikö Itä-Suomessa saada valita venäjän kieli ruotsin sijaan.

- En ota kantaa poliittiseen kysymykseen pakkoruotsista. Toivomme, että saamme nuoret ymmärtämään, että mikä tahansa kielitaito suomen ja englannin lisäksi on plussaa, toteaa Redrama.

- Kun osaa ruotsia ja suomea, on enemmän mahdollisuuksia. Jos mietitään kuinka paljon Ruotsissa on suomalaisia, niin eivät he voisi työskennellä siellä, jos he eivät osaisi ruotsia, sanoo pakkoruotsin kannattajaksi tunnustautuva Jesse P.

Räppääminen tempaisi mukaan sittenkin

Lukiolaisryhmä seurasi aluksi varovaisena ruotsiksi edennyttä tuntia. Ensin opeteltiin räppäämään, sitten tehtiin kappaleet, jotka oli tarkoitus esittää ruotsiksi. Lopulta kaikki innostuivat sen verran, että rohkaistuivat luokan eteen esittämään tekeleensä.

- Ei se niin paha ollut sitten. Laitoimme vain ylös sanoja, ei meidän räpissä mitään järkeä ollut. Kyllä se vähän antoi kipinää ruotsin opiskeluun, kertovat lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat Anna Toropainen ja Jenni Vanhala.

Tytöt kertovat pitäneensä ruotsin opintoja aiemmin pakkopullana. He valitsisivat kuitenkin ennemmin ruotsin kuin venäjän kielen opinnot.

Toisen vuoden opiskelija Aino Byckling ei kannata pakkoruotsia, vaikka pitikin räppäreiden oppituntia kannustavana.

- Tämä kieltämättä antoi uutta näkökulmaa. Mietin ensimmäistä kertaa, että tämähän on kivaa. Opiskelisin kuitenkin mieluummin venäjää, jos saisi valita niiden välillä.

Karhulan lukion ruotsinkielenopettaja Samuel Schimkewitsch oli hankkinut räppärit koululle, jotta opintoihin tulisi vähän vaihtelua. Hänen mukaansa tunti onnistui motivoimaan nuoria. Opetusmetodeja hän ei aio kuitenkaan artisteilta kopioida.

- Räppääminen jää vähemmälle. Ehkä kotona suihkussa sitten, Schimkewitsch nauraa.