Valtiotieteen tohtori, Kelan erikoistutkija Anita Haataja sanoo, että Suomi on siitä harvinainen Euroopan maa, että äitien työllisyys on kääntynyt meillä laskuun. Alle kouluikäisten lasten äitien työllisyysaste oli vielä 1980-luvulla yli 70 prosenttia, kun se nykyisin on noin 60 prosenttia. Yksinhuoltajien työssäkäynti on pudonnut vielä näitäkin lukuja enemmän.

- Tämä suuri muutos näyttää olevan pysyvä, sanoo erikoistutkija Anita Haataja.

Työelämän tutkija Tapio Rissanen Tampereen yliopistosta ervioi, että 1980-luvulla naiset tekivät kokoaikatyötä kuten miehetkin. 1990-luvulla lama jäi päälle nuorten naisten lastenhoidossa.

- Työssäkäyntitilastoista puuttuvat erityisesti nämä 25-35 -vuotiaat naiset, joilla työssäkäynti on paljon alhaisempaa kuin samanikäisillä miehillä.

- Naisilla on pätkätöitä ja työttömyyttä, mutta siinä näkyy myös lastenhoito ja kotihoidontuen käyttö. Sanoisin, että kymmenisen prosenttia puuttuu työvoimasta lasten saamisen ja hoidon takia, sanoo kotihoidon tukea tutkinut Tapio Rissanen

Kunnat säästävät äitien jäädessä kotiin

Kotihoidon tuen käyttäjämäärä on noussut hiukan parin viime vuodenkin aikana, mutta kuntien maksamien lisien käyttö on kasvanut moninkertaisesti. Kotihoidon tukea saa runsaat 110 000, mutta kuntalisiä sai lähes 50 000 viime vuonna.

Kaikkien saama kotihoidon tuen perusosa on hiukan yli 300 euroa, mutta monet kunnat maksavat lisiä. Esimerkiksi Helsinki maksaa yli 200 euroa kuntalisää ja sen päälle voi saada sisarkorotuksia sekä hoitolisää.

Erikoistutkija Anita Haatajan mukaan kunnat houkuttelevat äitejä jäämään kotiin säästösyistä, sillä päiväkotien rakentaminen ja päivähoito tulee kunnille kalliimmaksi kuin kotihoito. Suomalaisäideistä suurin osa, noin 80 prosenttia käyttää kotihoidon tukea, mutta vain puolet on hoitovapaalla eli heillä on työpaikka. Äitien työttömyysaste nouseekin selvästi, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

- Kyllähän lasten kotona hoitamisesta pitkään on tullut jo tällainen 20 vuoden kierre. Tämä on johtanut siihen, että monilla nuorilla naisilla on vaikeaa päästä pysyviin työsuhteisiin, sanoo Anita Haataja Kelasta.

Yksi prosentti isistä jää kotihoidon tuelle

Pienten lasten isistä vain yksi prosentti käyttää kotihoidontukea, näin tehdään lähinnä hyvätuloisissa perheissä. Erikoistutkija Anita Haataja esittääkin 1980-luvulle jämähtäneen vanhempainvapaan pidentämistä nykyisestä, 16 kuukauteen Ruotsin mallin mukaan.

Suomessa vanhempainvapaan päättyessä lapsi on alle vuoden vanha, Ruotsissa reilusti yli vuoden ikäinen. Pitempi vanhempainvapaa antaisi isille paremmat mahdollisuudet hoitaa pieniä lapsia. Tuki olisi silloin ansiosidonnainen kompensaatio siitä, ettei käy töissä.

- On ihan utopistista, että isät käyttäisivät nykyistä kotihoidon tukea, vain hyvätuloiset voivat toimia näin. Nyt kaikki nämä ratkaisut kaatuvat naisten harteille.

OECD:kin on moittinut Suomea siitä, että nuoret naiset ovat vaarassa syrjäytyä työelämästä, kun jäävät kotiin hoitamaan lapsia useiksi vuosiksi. Muissa Pohjoismaissa on keskusteltu vilkkaasti asiasta. Norjassa suunnitellaan kotihoidon tuen lopettamista, koska sen käyttö on niin vähäistä.

"Lasten hyvä olla kotona kolmevuotiaiksi"

Meillä on pitkään sanottu, että lapsen kehityksen kannalta alle kolmevuotiaiden on parempi olla kotihoidossa kuin päiväkodissa. Tukija Tapio Rissanen tyrmää sen ja sanoo, että käsitys perustuu lähinnä 1960-luvun amerikkalaisiin kehityspsykologisiin tutkimuksiin.

- Sen jälkeen on paljon olemassa tutkimustuloksia, jotka ovat tuottaneet hyvin erilaisia tuloksia. Tottakai on tärkeää se, millaista on päivähoidon laatu. Mutta mikä mahtoi olla esimerkiksi 60-luvulla se päivähoidon taso, johon amerikkalaistutkijat tuolloin vertasivat kotihoitoa.

- Lisäksi ainakin osalle lapsia olisi selvästi parempi olla päiväkodissa varhaiskasvatuksen piirissä kuin kotihoidossa, pohtii Tapio Rissanen.

Muissa Pohjoismaissa pikkulasten hoito on ratkaistu toisin kuin Suomessa: 90 prosenttia alle kolmivuotiaista on päivähoidossa ja myös varhaiskasvatuksen piirissä.