Nuoriakin on moneksi, mutta käytännöllinen suhde työelämään on nyt nousemassa päällimmäiseksi, arvioi professori Jyrki Liesivuori Työterveyslaitokselta. Nuori työntekijä saattaa esimerkiksi ilmoittaa heti alkuun, milloin ovat hänen lomansa ja milaista joustamista hän odottaa.

- Enää ei olla hattu kädessä anomassa työtä. Olen esimerkiksi kuullut nuoresta työntekijästä, joka oli vasta perehdytysjaksolla. Sen jälkeen hänelle ilmoitettiin, että työ jatkuu välittömästi. Nuori ei jäänyt työpaikkaan, koska hän oli ehtinyt varata surffausloman. Hän siis valitsi työn sijasta vapaa-ajan.

Nuoret ovat realisteja

Turun kaupunginsairaalassa sairaanhoitajiksi opiskelevilla Raisa Joensuulla, Emmi Siivolalla ja Minna Rintalalla on jokaisella hieman erilainen suhde työhön sitoutumiseen. Raisa Joensuu on kenties pisimmälle irtautunut yhteen työnantajaan leimautumisesta.

- Minulle työ ei ole kaikki kaikessa. On tärkeää, että työ on mielekästä ja pidän työstäni. Mutta minua houkuttaa lähtö ulkomaille, sillä ulkomailla maksetaan jopa kolminkertaista palkkaa. Rahalla on merkitystä ja minä en halua sitoutua yhteen työnantajaan. On toki kavereita, jotka haluavat vakituisen ja pitkäaikaisen paikan, mutta minä en ole niitä.

Myöskään Minna Rintala ei osaa ajatella yhtä työnantajaa elämänmittaisena projektina, vaan hän aikoo vaihdella työpaikkoja, sillä siihen on edelleen mahdollisuuksia. Sairaanhoitajista on pulaa, vaikka maa kärvistelee laman kourissa.

Nuoret vaativat jo alussa

Monet työnantajat kertovat, että nuoret uskaltavat nykyisin kertoa vaatimuksistaan jo työhaastatteluissa. Päällimmäisinä ovat palkkaus, lomat ja työaikojen joustot. Minna Rintala kiittelee Turun kaupunginsairaalaa parikymppisen kesätyöntekijänkin toiveiden huomioimisesta.

- Käyn ratsastamassa ja olen kavereiden kanssa. Välillä täytyy pyytää joustamaan ja aika hyvin täällä on tultukin vastaan.

Professori Jyrki Liesivuori tuo mukaan työnatajien näkökulman: vaikka lama on vähentänyt yritysten joustohaluja, niin pitkällä aikavälillä suhde työntekijöihin on yrityksissäkin muuttunut. Työnantajat etsivät harvoin ihmisiä, jotka olisivat kiinni koko elämällään yrityksen toiminnassa.

Asennenuutos tuo myös ongelmia

Professori Jyrki Liesivuoren mielestä työmoraali ei ole nuorten asenteiden muuttuessa uhattuna. Mutta on myös kiusallisia ääri-ilmiöitä, jotka näkyvät esimerkiksi työterveyshuollossa.

Työterveyshuollosta saatetaan hakea apua pikku masennukseen vaikkapa välien rikkouduttua tyttöystävän kanssa. Onpa professori kuullut tapauksesta, jossa vaadittiin sairauslomaa marsun kuoltua.

- Kynnyksen madaltuminen on hyvä asia sinänsä, mutta jos joku on 60:kin kertaa vuodessa tavalla tai toisella työterveyshuollon kanssa yhteydessä, niin sitten voi puhua jo jonkinasteisesta "vanhempien korvikkeesta”. Se on ongelma.

Professorin mielestä nuoret ovat vanhempiaan viisaampia

Liesivuosi on ongelmista huolimatta sitä mieltä, että nuorten asenne on perustaltaan jopa terveempi kuin suurten ikäluokkien ylikorostunut työhön sitoutuminen. Pääasiassa avuttomuus työpaikalla syntyy siksi, että ”oikeita töitä" joutuu odottamaan pidempään kuin ennen.Töiden vaativuuden kasvaessa opiskeluajat ovat venyneet. Vaikeuksia syventää nyt vielä nuorisotyöttömyyden huolestuttava kasvu.

- Nuori ei ole valmis töihin, kun ura urkenee. Oppilaitoksissa pitäisi opettaa nykyistä paremmin, mitä työelämä monimutkaisuudessaan todella on.

Nuori ei esimerkiksi tiedä, että hänen pitäisi tehdä työsopimus. Tiedot palkkausperusteistakin ovat hataria, samaten verokirja ja ylityöt. Nämä ovat perusasioita, joita pitäisi olla kaiken järjen mukaan helppo opettaa. Myöskään ammattiyhdistysliike ei tavoita nuoria, harmittelee professori.

Nuoret kaipavat tietoa työelämästä

Raisa Joensuun, Emmi Siivolan ja Minna Rintalan mielestä heille ei ole kerrottu juuri lainkaan koulussa työelämästä. Ja kun ei tiedä asioista, niin ei osaa sopeutua eikä vaatiakaan. Vasta parikymppisenä ovat työelämän koukerot pikkuhiljaa hahmottuneet, kommentoi Emmi Siivola.

- Moni tuttu on sanonut, että asiat on joutunut oppimaan ikävästi ”kantapään kautta”. Minullekin olisi ollut hyötyä siitä, että pelisäännöistä olisi kerrottu lukiossa.