Helsinki

Nurmijärvi-ilmiö ei kadonnut, päinvastoin: Talotyömailla käy taas vilske

Muutto pääkaupunkiseudun kehyskuntiin on piristymässä. Alustavien tilastojen mukaan kasvu oli viime vuonna suurinta Sipoossa, lähes kaksi prosenttia. Uudellamaalla muuttovoittoa saivat kaikki muut kunnat paitsi Vihti, Kerava ja Pornainen.

Omnakotitaloalue Nurmijärvellä
Klaukkala on Nurmijärven halutuin taajama. Lepsämän suunnassa vasarat paukkuvat jälleen. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Kaivinkone rouhii tonttipohjaa Nurmijärvellä Lepsämän suunnassa. Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen vasarat paukkuvat jälleen talotyömailla.

– Kyllä kunta on myynyt ja vuokrannut tontteja viime vuosina yli 40 tontin vuosivauhtia. Tämäkin vuosi on alkanut oikein hyvin, yhdeksän tonttia on jo luovutettu ja varauksia on tehty useammasta tontista, Nurmijärven kunnan maankäyttöinsinööri Mika Alastalo sanoo.

Luotto peltomaiseman vetovoimaan on kova: Nurmijärven kunnalla on lähivuosina tulossa tontteja myyntiin peräti 700 kappaletta. Sikäli maalle mieliville on hyvät ajat, tonteista ei tarvitse tapella kuten 2000-luvulla.

Myös vanhojen asuntojen myyntikäyrä on kääntynyt nousuun.

– Pari edellistä vuotta tehtiin vähemmän kauppaa, mutta 2015 oli jo erittäin hyvä, nousu oli selkeä. Kun tämä taloustaantuma saadaan taittumaan niin olen ihan varma, että nousu jatkuu ihan hyvänä, Klaukkalan Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Timo Ojamäki iloitsee.

Ojamän mukaan Nurmijärvelle vetää edullisemmat asunnot ja maaseutu lähellä Helsinkiä.

Tilastokeskuksen alustavien tilastojen mukaan viime vuonna pääkaupunkiseudun kehyskunnissa väestö kasvoi eniten Sipoossa, Järvenpäässä, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä. Sipoon vajaan kahden prosentin kasvu on lähes kokonaan muuttovoittoa ja muuallakin puolet selittyy muuttajilla.

2000-luvun hulluina vuosina Nurmijärvi pullisteli väestä

Matkaa 2000-luvun alun hulluihin vuosiin on vielä rutkasti. Silloin esimerkiksi Nurmijärvi paisui jopa hallitsemattomasti kolmen prosentin vuosivauhtia. Nyt kasvua on vajaan prosentin verran.

Kymmenen vuotta sitten muuttivat Nurmijärvelle myös vantaalaiset Jan Sutinen ja Tanja Martikka.

– Nurmijärvi on oikein hyvä paikka nuorelle lapsiperheelle, Martikka vakuuttaa.

Ja sitä sen odotetaan olevan vastedes. Lapsiperhe tarvitsee neliöitä.

– Tilastojen mukaan Nurmijärvelle muuttavat nyt 25–40-vuotiaat ja lapsien kanssa. Se on selkeästi se porukka joka tänne tulee, sanoo erikoissuunnittelija Risto Nikunlaakso Nurmijärven kunnasta.

Vaikka rakentaminen ja asuntokauppa on hyytynyt 2008 alkaneen taantuman jälkeen, on Nurmijärvelle muuttanut silti joka vuosi yli 300 uutta asukasta enemmän kuin on lähtenyt pois.

Nurmijärven kunnantalon kahvipöydässä ei olla moksiskaan vaikka julkisuudessa on puhuttu Nurmijärvi-ilmiön hiipumisesta.

– Ei se meidän mielestä mihinkään ole hiipunut. Se on ihan hyvä ilmiö ja siinä kunta saa ilmaista mainosta, kun kunnan nimi mainitaan ilmiön yhteydessä. Ilmiö voi ihan hyvin, Alastalo hymähtää.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä