Kotimaa

Nyt olisi tarjolla ulkomaisen työvoiman työllistämiseen malli – yksi kunta jo kiinnostui

Idean taustalla olevan Susanna Sakon mukaan erityisen tärkeää olisi palkata vastaanottoyksiköihin henkilöitä, jotka perehdyttäisivät ja kotouttaisivat maahan muuttaneita monipuolisesti ennen työelämään siirtymistä.

Pakolainen opiskelee.
Susanna Sakko uskoo, että kunnissa pitää tehdä nykyistä paljon tiiviimmin töitä kotouttamisessa, jos maahanmuuttajat halutaan houkutella paikkaamaan erityisesti pienten kuntien tulevaisuuden työvoimapulaa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Oulu

Maahanmuuttoyksiköihin pitää palkata tukihenkilöitä, luottamusmiehet pitää saada mukaan maahanmuuttotoimintaan, kuntien henkilöstö ja esimiehet pitää kouluttaa ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamiseen ja perehdyttämiseen.

Kovin maanläheiseltä kuulostaa Susanna Sakon malli, joka auttaisi mallin laatijan mukaan merkittävästi kuntia ja yrityksiä työllistämään ulkomaista työvoimaa nykyistä tehokkaammin.

– Erityisen tärkeää olisi palkata vastaanottoyksiköihin henkilöitä, jotka perehdyttäisivät ja kotouttaisivat maahan muuttaneita monipuolisesti ennen työelämään siirtymistä, Sakko sanoo.

Kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta, prosessiin pitää saada kuntien luottamusmiehet nykyistä tiiviimmin mukaan. Heidän pitäisi olla mukana jo kohdemaissa tehtävissä valinnoissa ja haastatteluissa.

– Susanna Sakko

– Kun puhumme työperäisestä maahanmuutosta, prosessiin pitää saada kuntien luottamusmiehet nykyistä tiiviimmin mukaan. Heidän pitäisi olla mukana jo kohdemaissa tehtävissä valinnoissa ja haastatteluissa, Sakko sanoo.

Työvoimapula uhkaa

Sakko uskoo, että kunnissa pitää tehdä nykyistä paljon tiiviimmin töitä kotouttamisessa, jos maahanmuuttajat halutaan houkutella paikkaamaan erityisesti pienten kuntien tulevaisuuden työvoimapulaa.

Susanna Sakko muistuttaa väitöstutkimuksessaan, että muassa sosiaali- ja terveyssektorilla avautuu jopa yli 200 000 työpaikkaa vuosina 2005–2020.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Sakko väitteli viime syksynä Oulun yliopistossa tohtoriksi teemalla ”ulkomaisen työvoiman rekrytointi kuntasektorilla.”

Tutkimusaineistoa Sakko keräsi väitöskirjaansa Pohjois-Pohjanmaalta kymmenestä eri organisaatiosta. Ne olivat Pudasjärven, Kempeleen, Lumijoen, Limingan, Muhoksen, Hailuodon, Tyrnävän ja Sievin kunnat, Oulun Seudun Mäntykoti ry ja Ojantakasen perhekoti Pulkkilassa.

Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on: Miten ulkomaisen työvoiman rekrytointi voidaan toteuttaa kuntasektorilla?

Pudasjärvellä malli pian käytössä

Susanna Sakko on tehnyt viime vuodet tiivistä yhteistyötä Pudasjärven kunnan kanssa.

– Pudasjärvi on erittäin kiinnostunut esittelemästäni mallista. Jo lähiviikkojen aikana pohdimme Pudasjärven kaupungin edustajien kanssa miten he ottavat tämän mallin käyttöön.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Helsinki

Selvitysryhmä: HUSLABin neulasekaannuksen syynä inhimillinen erehdys – Kukaan ei sairastunut

Syyt siihen, miksi HUSLAB:ssa käytettiin keväällä neuloja kahteen kertaan, on nyt tutkittu. Syynä oli inhimillinen virhe. Lisäksi keikkatyöntekijää ei ollut perehdytetty tarpeeksi hyvin, ja käytettyjä turvaneuloja käsiteltiin väärin. Käytetyn neulan sai suoneensa 19 ihmistä, joista 18 on todettu ensimmäisessä seurannassa terveeksi. Yksi ei ole suostunut seurantaan.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä