Kangasniemen mukaan osa kunnista on lakkauttanut kouluja ja kasvattanut ryhmäkokoja, vaikka hallitusohjelmassa on nimenomaisesti jyvitetty kunnille lisää rahaa koulutukseen ja erityisesti ryhmäkokojen pienentämiseen.

- Tällä hetkellä suuri ristiriita on siinä, että meillä on maailman parhaat opettajat ja hienot PISA-tulokset, mutta nyt kun on tarve leikata, leikkauksia halutaan kohdistaa voimakkaimmin juuri opetustoimeen, sanoo Kangasniemi.

Hän lisää, että Suomi on tehnyt opetusalan tuloksensa pienemmillä kustannuksilla kuin OECD-maissa keskimäärin.

Kangasniemi pelkää, että leikkaukset ovat Suomelle kallis ratkaisu. Hän pelkää, että leikkausten jälkihoito näkyy erityisesti nuorten syrjäytymisessä.

Kuntakyselyn mukaan yli 40 prosenttia vastaajista aikoo karsia menoja juuri henkilöstön osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaiset työsuhteet päätyvät suurennuslasin alle - useimpia määräaikaisuuksia ei uusita.

Kangasniemen mielestä tämä tarkoittaa kaaosta luokissa ja kouluissa. Osassa kouluja määräaikaisuudella on Kangasniemen mukaan kikkailta: jos määräaikaisuuksia ei uusita, luokka voi menettää opettajansa. Tämä johtaa ryhmien yhdistämiseen, koska opettajia ei ole riittävästi.

- Tuntuu ihmeelliseltä, että Suomessa on varaa tällaiseen keskusteluun, Kangasniemi sanoo viitaten säästötalkoopuheisiin.