Oikein käytetty ilmalämpöpumppu säästää 300-400 euroa vuodessa
Ilmalämpöpumppujen suosio ei osoita hiipumisen merkkejä. Tänä syksynä pumppuja asennetaan liki ennätysvuosien tahtiin. - Pumppu on kannattava investointi etenkin öljyllä ja sähköllä lämmittävälle, Etelä-Savon Energiatoimiston projektiasiantuntija Mikko Nurhonen sanoo.
Juvalainen Veli-Matti Uuksulainen on alan konkareita. Kylmälaitteita aiemmin asentanut ja huoltanut Uuksulainen asensi ensimmäisen ilmalämpöpumppunsa 1990-luvun loppupuolella. Sen jälkeen on kiireitä riittänyt. Pumppuja menee Juvan, Puumalan, Sulkavan ja Rantasalmen alueelle vajaan sadan kappaleen vuosivauhtia.
- Tänä vuonna on mennyt 80 pumppua eli viitisentoista prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kahden kovan pakkastalven aikana oli ehkä hieman hiljaisempaa, Uuksulainen pohtii.
Pakkaskestävyys parantunut
Mikko Nurhonen Etelä-Savon Energiatoimistosta ei ihmettele laitteiden suosion vakautta. Nurhonen hankki ensimmäisen oman laitteen 13 vuotta sitten. Laite on edelleen käytössä, vaikka sen paikkaa on vaihdettu.
- Hyödyt ovat mielestäni selviä. Yhdellä kilowattitunnilla saa nollakeleissä 2,5-3 kilowattituntia irti. Se tarkoittaa omatitalossa 300-400 säästöä vuositasolla, Nurhonen ynnää.
Nurhosen mukaan laitteet ovat vuosien varrella parantuneet. Siinä missä jotkut laitteet osoittivat hyytymisen merkkejä jo pikkupakkasilla, nykykoneet tuottavat hyötyä vielä paukkupakkasilla.
- Testasin 30 asteen pakkasella ja lämpökerroin oli vielä 1,7. Se tosin ehkä jo rasittaa laitetta ja voi lyhentää käyttöikää, mutta reilun 20 asteen pakkasella merkkilaite tuottaa vielä hyötyä, Nurhonen laskee.
Nurhonen arvioi, että Suomessa hyrisee jo 400 000 ilmalämpöpumppuja. Niiden tuottama energia hipoo jo prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta.
- En näe mitään haittapuolia siinä, että pumppujen käyttöä lisätään edelleen.
Veli-Matti uuksulainen muistuttaa, että ilmalämpöpumpusta saa parhaan hyödyn kun se on oikein asennettu ja huollettu.
- Sisäyksikkö pitää imurilla puhdistaa muutaman viikon välein. Joskus olen mennyt korjaamaan laitetta, johon ei ole vuosikausiin koskettu.
Helppo-Heikkejä vähemmän
Veli-Matti Uuksulainen saa vuoden 80. pumppunsa asennettua. Aikaa vierähti ilman matkoja nelisen tuntia. Puhelin pirisee tasaisen rauhalliseen tahtiin.
- Muutama pumppu pitäisi vielä loppuvuoden aikana asentaa.
Suunnitelmissa on viettää joulu perheen kanssa Kuusamossa. Iltapäivän kuluessa joululoma lyhenee.
-Asiakas tilasi pumpun ja lupasin asentaa sen joulujen välissä. Mutta on tähän tottunut. 26 viikkoa olen pitänyt lomaa 26 yrittäjävuoden aikana.
Ilman pumppuja kodinkoneisiin ja kylmälaitteisiin erikoistuneen yrityksen leipä olisi tiukassa maaseudulla.
2000-luvun alkupuolella ilmälämpöpumppumarkkinoilla pöllähti lukuisia laitteita ja erinäinen joukko asentajia. Uuksulaisen mukaan ala on hieman tasaantunut.
- Kyllä Helppo-Heikkejä vielä näkee, mutta aiempaa harvemmin. Laitteiden suhteen käytäntö on opettanut. Mekin olemme joutuneet vaihtamaan merkkiä tai mallia, jos emme ole päässeet meitä ja asiakasta tyydyttävään ratkaisuun.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Pettuleipää koululaisille Lustossa
Koululaisten leipä on tiukassa Metsämuseo Luston pettupajoissa. Jauhojen raaka-aine pitää irrottaa puusta ja jalostaa leivän jatkeeksi. Työvaiheita on monia ja monet niistä raskaita, kuten isojen pöllien kuoriminen ja käsikivillä jauhaminen.
Olavinlinnan keittiöremonttiin lisärahaa 300 000 euroa
Olavinlinnan kunnostustöihin on esitetty määrärahaa hallituksen lisäbudjettiesityksessä. Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen lisättiin Olavinlinnan osalle 300 000 euroa, jolla korjataan keittiön asbestiongelmia.
ESEn kaukolämpö kävi kaupaksi edellisvuotta heikommin
Lämmin talvi näkyy yhtiön tuloksessa. ESE-konserni maksaa omistajalleen Mikkelin kaupungille vähän yli 4 miljoonaa euroa osinkoina ja lainan korkoina. Osingon osuus on lähes 2,9 miljoonaa.
“MPY:n rahat piti laittaa valokuituun”
Sulkavalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Kari Partanen on harmissaan, että alueellisten puhelinyhtiöiden rahat paloivat maailmalla maakunnallisen kuituverkon sijasta.
MPY:n johto sai sapiskaa omistajilta
Osuuskunnan luottamuslauseesta huolimatta yhtiö joutuu muuttamaan hallintorakennettaan. Osuuskunnalla ja osakeyhtiöllä tulee olemaan jatkossa eri hallitus.
Puumalassa laskettiin hintalappu kuntaliitosneuvotteluille
Laskennassa otettiin huomioon luottamushenkilöiden kulut. Matkakustannukset suurin menoerä.
Metsähaketta palaa entistä enemmän Etelä-Savossa
Ensiharvennusten pienpuuta palaa eniten. Kantojen osuus hakkeesta on 5 prosenttia.
Etelä-Savo kritisoi liikennepoliittista selontekoa
Itä-Suomen osuus kehittämishankkeiden rahoista on vain 1,5 prosenttia. Suomen maanteiden liikenteestä 12,5 % ajetaan Itä-Suomessa.
MPY:n johdolle selkeä luottamuslause osuuskuntakokouksessa
Ennätysvilkas osuuskuntakokous myönsi yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle luottamuslauseen äänin 365 - 138. Jäsenen vaatimaa erityistilintarkastusta ei tehdä, mutta yhtiö laatii uuden omistajastrategian syksyyn mennessä.
MPY:n tappioita ruoditaan osuuskuntakokouksessa
Osuuskunnan jäsen vaatii erityistilintarkastusta ja hallituksen aseman selvittämistä. Taustalla on yhtiön historiallisen suuret tappiot, jotka syntyivät liiketoiminnan laajentumisesta.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.