Kotimaa |

Oikeistoradikalismi on siirtynyt netistä tekoihin

Osa suomalaisista ääriryhmistä kokee tarvetta kertoa tavoitteistaan entistä julkisemmin. Joskus asiat kääntyvät nujakoinniksi. Suojelupoliisi muistuttaa, että vaikka ääriryhmiä on vähän, asiaa ei silti vähätellä, mutta asiat on asetettava oikeaan mittakaavaan.

Joukko äärioikeistolaisia seurasi rasisminvastaista kulkuetta Turussa lauantaina 20. marraskuuta 2010.
Joukko äärioikeistolaisia seurasi rasisminvastaista kulkuetta Turussa lauantaina 20. marraskuuta 2010. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Jyväskylän tapahtumat ovat nostaneet esiin keskustelun suomalaisista ääriliikkeistä. Suojelupoliisin mukaan erilaisia ääriryhmittymiä on Suomessa vajaat parisenkymmentä. Jäseniä on muutamia kymmeniä. Suojelupoliisin katsantokanta tukee kuitenkin sitä yleistä arviota, että toiminta olisi kuitenkin tullut entistä näkyvämmäksi viime aikoina.

- Yleinen aktivitetti on noussut ja ideologioilla on mahdollisesti tarvetta esiintyä näkyvämmin, sanoo suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva.

Jossain määrin myös yleinen keskustelu on mahdollistanut mielipiteiden esittämisen entistä julkisemmin. Portaankorva kuitenkin muistuttaa, että asiat on suhteutettava oikein.

- Vaikka sanomme, että jäseniä on vähän ja toiminta on vähäistä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vähättelisimme asiaa. Ilmiö on vain asetettava oikeaan mittakaavaan.

Yksittäiset teot vai idealismi

Suojelupoliisin elokuisessa raportissa pureuduttiin vastajihadismin aiheuttamaan uhkaan Suomessa. Vastajihadismi on oikeistoradikaali katsantokanta, jonka mukaan islam on uhka Euroopalle, ja valtaeliitti on syypää maahanmuuttoon ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Vastajihadistien mukaan tilannetta ei voi muuttaa enää demokratian keinoin.

Supon raportti keskittyi Norjan Anders Behring Breivikin iskuun ja pohdintaan, voisivatko suomalaiset ääriainekset toteuttaa vastaavia terrori-iskuja. Vastaus oli, että voisivat.

- Häntä (Breivikiä) on turha pitää yksittäisenä "hulluna". Hän toteutti iskunsa mahdollisesti yksin, mutta hän ei ole ideologisten näkemystensä kanssa yksin, Supon tutkija Maria Paaso kirjoittaa raportissa.

Äärioikeistolaisuus ei kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä. Sitä käytetään luonnehtimaan useita ryhmiä ja aktivisteja, joilla on osittain samanlainen ideologia. Yhteistä on nationalismi ja kielteinen suhtautuminen "muualta tuleviin", jotka uhkaavat kansallista kulttuuria. Taustalla on myös katsomus siitä, että yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä yhdessä tiedotusvälineiden kanssa ajavat "epäsuomalaisia arvoja".

Kaikki äärioikeistolaiset eivät kuitenkaan aja nykyisen yhteiskuntajärjestelmän romuttamista. Yksi vallankumousta ajava ryhmä on kuitenkin kansallissosialistiseksi itsensä määrittelevä Suomen vastarintaliike (SVL).

Parlamentarismi ei tuota tuloksia. Rauhanomaisesti emme kykene ravistelemaan suomalaisia hereille

– Juuso Tahvanainen, Suomen vastarintaliike

- Se on yllättävän nopeasti ja tehokkaasti levinnyt ympäri maata. Se ei ole enää pelkkä nettitoimija, vaan erilainen ryhmittymä kuin aiemmat ryhmät, arvioi tutkija Jussi Jalonen.

Vastarintaliike kertoo nettisivuillaan toiminnastaan. Heillä on useissa kaupungeissa kerhotiloja, joissa harjoitellaan muun muassa kamppailulajeja. Toimintaa on ainakin pääkaupunkiseudulla, Turussa, Pirkanmaalla, Oulussa, Jyväskylässä ja muissakin kaupungeissa. Ryhmä kertoo toiminnastaan ja tavoitteistaan hyvinkin avoimesti.

- Aatteeltani olen vallankumouksellinen kansallissosialisti. Parlamentarismi ei tuota tuloksia. Rauhanomaisesti emme kykene ravistelemaan suomalaisia hereille, kirjoittaa elokuussa järjestön johtoon noussut Juuso Tahvanainen Kansallinen Vastarinta -verkkosivustolla.

- Meidän on vastaisuudessa oltava entistä näkyvämpi, hyökkäävämpi ja kiinteämpi liike, hän jatkaa.

Kansainvälinen malli

Euroopassa äärioikeistolainen väkivalta on monissa maissa jopa arkipäivää. Muun muassa Unkarissa äärioikeistolaisten väkivaltaan on kuollut useita ihmisiä. Kreikassa hyökätään kymmenien ulkomaalaisten kimppuun joka kuukausi. Saksassa kolmea uusnatsia epäillään kymmenestä murhasta, teot olivat jatkuneet vuosia.

Italiassa puolestaan Casa Pound -järjestön kokouksissa käynyt mies ampui Firenzen keskustassa kaksi ulkomaalaista katukauppiasta. Fasistinen Casa Pound kiirehti tuomisemaan teon ja sanomaan, ettei tekijä ollut heidän militanttejaan. Casa Poundin edustajat olivat vierailleet muutamaa kuukautta aiemmin Suomessa vastarintaliikkeen kutsumana.

Suomen vastarintaliikkeellä on tiiviit yhteydet ulkomaille, ennen kaikkea ruotsalaiseen sisarjärjestöön Svenska Motståndsrörelseniin (SMR). Joidenkin arvioiden mukaan Suomen vastarintaliikettä myös johdettaisiin Ruotsista.

Ruotsissa vastarintaliike on tunnettu useista väkivallanteoista, ja Ruotsin turvallisuuspoliisi on luokitellut järjestön maan vakavimmaksi sisäiseksi turvallisuusuhkaksi. Liikkeeltä on myös takavarikoitu laittomia aseita. Ruotsin vastarintaliikkeen johtajan Klas Lundin näkemyksiä on esitelty laajasti myös suomalaisella sivustolla.

- Yritämme parhaamme mukaan pitäytyä lain sallimissa rajoissa. Se ei aina kuitenkaan ole niin helppoa, Lund sanoi Sundsvallissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tammikuussa patriootti.com-sivuston mukaan.

Sivuston mukaan Lund piti kuitenkin tärkeänä, että jäsenet erottaisivat "oikeudettoman väkivallan". Kukaan järjestön jäsenistä "ei ole tehnyt rikosta oman edun vuoksi". Lund tuomittiin vuonna 1986 taposta ja vuonna 1991 pankkiryöstöstä uusnatsien aseostojen rahoittamiseksi.

Ääriliikekenttä on paikallista, ja sen vuoksi vastakkainasettelut purkautuvat useimmiten paikallisesti

– Tuomas Portaankorva, Supo

Lund oli puheensa lopuksi väläyttänyt jopa sisällissodan mahdollisuutta, mikä johtuisi kasvavista eroista yhteiskunnassa ja heikkenevästä taloudesta.

Tarrojen liimailusta väkivaltaan

Valtaosa Kansallisen Vastarinnan toiminnasta vaikuttaisi olevan lentolehtisten jakamista ja tarrojen liimailua. Osa ryhmittymän jäsenistä ovat kuitenkin osallistuneet nujakointiin useissa kaupungeissa.

Muun muassa 2011 eduskuntavaalien alla Oulussa vaaliteltan edessä syntynyt suukopu johti kokoomuksen järjestösihteerin pahoinpitelyyn. Ainakin yksi tekijöistä oli pukeutunut luotiliiviin. Poliisi hillitsi kolmikon etälamauttimella ja pippurikaasulla. Yhtä näistä kolmesta epäillään myös heinäkuisesta sumuteiskusta vasemmistopoliitikkoa Dan Koivulaaksoa vastaan Oulussa.

Suojelupoliisin katsomuksen mukaan idealismi ei ole kiellettyä, tulipa se mistä lähtökohdasta tahansa. Laillinen mielipiteenilmaisu ei ole ongelma vaan asioihin puututaan siinä vaiheessa, kun ne uhkaavat yhteiskuntarauhaa. Toisin sanoen netissä voi mielipiteitään esittää melko laajastikin, mutta väkivalta kadulla on eri asia.

- Suomessa ääriliikekenttä on paikallista, ja sen vuoksi vastakkainasettelut purkautuvat useimmiten paikallisesti, Portaankorva arvioi.

- Jos joku haluaa väkivallanteolla tuoda asiaansa esiin, seuraukset voivat tietysti olla vakavia joka tapauksessa, riippumatta sen taustalla olevasta ideologiasta, hän jatkaa.

Niin suojelupoliisi kuin tutkijatkin ovat samaa mieltä siitä, että vallankumousta ääriliikkeet tuskin saavat aikaiseksi, mutta yksittäisiä väkivallantekoja saattaa tapahtua. Kyse on myös siitä, kuinka pitkälle yksilöt haluavat mennä.

- Aluksi tehtiin kaasuiskuja, nyt on käytössä kättä pidempää. Looginen seuraus tästä tietysti olisi, että seuraavaksi olisi ampuma-ase, pohtii Jussi Jalonen.

Jalosen mukaan joillain vastarinnan jäsenillä tuntuu olevan taustallaan ajatus suoranaisesta marttyyriudesta - tarkoittaen tässä tapauksessa vankilaan joutumista.

- Vankila on hyvä värväyspaikka, Jalonen muistuttaa.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä