Kotimaa

Oikeusoppineet tyrmäävät hallituksen hankkeen kaavavalitusoikeuden rajoittamisesta

Ympäristöministeriölle asiantuntijalausunnon antaneet oikeusoppineet sanovat, että yleisen laillisuusvalituksen poistaminen kaavoituksesta kaventaisi demokratiaa – eikä nopeuttaisi kaavoitusta laisinkaan. Myös korruption vaara lisääntyisi. Yleinen väite kiusantekovalituksista on asiantuntijoiden mukaan perätön.

eija mäkinen kari kuusiniemi tapio määttä.
Eija Mäkinen, Kari Kuusiniemi ja Tapio Määttä. Kuva: Yle

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman liitteeseen numero 4 on upotettu lause: ”Selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen".

Kuulostaa heprealta, mutta sitä se ei totisesti ole. Jos kaavailtu muutos toteutuu, nykyinen demokraattinen päätöksentekojärjestelmämme ei ole enää entisensä.

Kaavavalitus ei siis jatkossa enää olisikaan jokaisen kuntalaisen (asukkaan, yrityksen, yhdistyksen) ikimuistoinen oikeus kunnan kaavaratkaisujen laillisuuden tarkistamiseksi.

Kaavariidoista tulisi tiukasti rajatun sisäpiirin yksinoikeus. Kaavoista saisivat valittaa vain asianosaiset eli tahot, joilla on välitön intressi kaavaratkaisun sisältöön – käytännössä ainoastaan kyseisen kaavapläntin maanomistajat ja sen rajanaapurit.

Sitaaatti
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Professori Mäkinen: Yleinen kaavavalitusoikeus demokratian kulmakivi

Ympäristöministeriö teetti hallitusohjelman mukaisen kaavavalitusselvityksen, ja nyt se on valmis. Selvityshenkilön, Vaasan yliopiston julkisoikeuden professorin Eija Mäkisen raportti on karua kertomaa.

Hallituksen tavoitteena on asuntojen tonttituotannon lisääminen ja rakentamisen kustannusten alentaminen. Rakentamisen hitauden syinä on pidetty kaikenkarvaisia valituksia ylipäätään ja erityisesti laajaa yleistä kunnallisvalitusoikeutta.

Professori Mäkinen ymmärtää poliittisten päättäjien tuskan. Ongelmana vain on se, että hallituksen kaavailemat lääkkeet nimettyyn vaivaan ovat väärät.

– Valituslajin muuttaminen kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen ei poistaisi päättäjien kokemaa ongelmaa, hankkeiden venymistä.

– Yleinen kunnallisvalitus on itse asiassa paljon nopeampi ja yksinkertaisempi menettely kuin hallintovalitus. Kunnallisvalituksessa valittajan on kerralla lyötävä pöytään kaikki perustelunsa, eikä valitusta voi enää matkan varrella täydentää.

– Hallintovalitusta sen sijaan saa täydentää ja muuttaa paljonkin muutoksenhakuprosessin aikana – ja se syö aikaa.

Mäkisen mukaan kuntalaisen yleinen kaavavalitusoikeus on yksi paikallisdemokratian kulmakivistä.

– Kunnallinen itsehallinto on kunnan asukkaiden itsehallintoa. Kunnan asukkaalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen. Hänellä on myös oikeus valvoa kaavoituksen laillisuutta.

Professori Määttä: Hokema kiusantekovalittajista ei pidä paikkaansa 

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä on professorikollegansa Eija Mäkisen kanssa samoilla linjoilla.

– Kaavoituksessa jaetaan merkittäviä etuja ja velvoitteita. Siellä on kyse erittäin suurista intresseistä. On tärkeätä varmistaa se, että kunnissa tehtävät kaavoituspäätökset ovat lainmukaisia.

– Laaja kaikkien kuntalaisten valitusoikeus on osaltaan varmistamassa kaavapäätösten lainmukaisuutta ja estämässä korruption pesiytymistä kaavoitukseen.

Määttä tokaisee, että iänikuinen hokema kiusantekovalituksista on puppua. Kunnissa tehdään vuosittain 1 500 asemakaavapäätöstä, ja 90 % niistä tulee lainvoimaiseksi ilman muutoksenhakua.

– Selvitysten mukaan yleisen kaavavalituksen tekijät ovat lähes aina henkilöitä, joilla on myös henkilökohtainen asianosaisintressi asiassa.

– Kunnan asukkaat ja muut jäsenet valittavat kaavapäätöksistä hyvin harvoin pelkästään valvontaintressissä.

Niin sanotut ammattivalittajat eivät ole professori Määtän mielestä laisinkaan niin suuri riesa kuin yleisesti uskotellaan.

– Jo pelkkä käsite ”kiusantekovalitukset” on pitkälti poliittinen ja propagandistinen. Sana antaa ymmärtää, että kansa ja sen mielipiteet vain hidastavat viisaiden poliitikkojen ja rakentajien tärkeitä hankkeita.

KHO:n tuomari Kuusiniemi: Kuntalaisvalituksen poistaminen askel vaaralliseen suuntaan?

Korkeimman hallinto-oikeuden tuomari, hallintoneuvos Kari Kuusiniemi on myös yksi Suomen johtavista kaavoituskysymysten asiantuntijoista.

Puheet kiusantekovalituksista saavat Kuusiniemenkin ärtyisäksi.

– Kaavojen avulla muovataan hyvin perustavanlaatuisella tavalla ihmisten elinympäristöä ja infrastruktuuria. Kaavoilla säädellään myös esimerkiksi teollisuuden, asumisen, virkistyksen ja erilaisen suojelun suhdetta.

– Ei se ole kiusantekoa, jos ihminen on huolestunut elinympäristöstään. Kaikki eivät välttämättä innostu siitä, että vaikkapa kunnan yleiseen puistoon rakennetaan tornitalo. Kaavavalituksella kuntalainen voi tutkituttaa päätökseen mahdollisesti liittyvät esteellisyydet ja asiattomat kytkennät.

– Kunnanisien ja rakennusliikkeiden silmissä kaavavalitus saattaa näyttää kiusalliselta viivästykseltä, mutta valittajan mielestä kyse voi olla esimerkiksi ikimuistoisten luontoarvojen suojelemisesta.

Kuusiniemi sanoo, että mahdolliset kiusantekijät saadaan kyllä tarvittaessa kuriin ja järjestykseen myös nykylakien avulla.

– Hallintolainkäyttölaissa on kulukorvauksia koskeva pykälä ilmeisen perusteettomien valitusten varalle. Perusteettoman valituksen tehnyt voidaan tuomita korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut. Kuka uskaltaa ottaa sen riskin?

Jos kuntalaisen yleinen laillisuusvalitus kaava-asioissa poistetaan, riskinä on myös korruption pesiytyminen suomalaiseen kunnallishallintoon.

– Kaikkeen taloudellisesti merkittävään päätöksentekoon liittyy myös korruption mahdollisuus. Nyky-Suomen hallinnossa korruptiota ei onneksi vielä ole.

– Kunnallisvalituksen, kuntalaisvalituksen, poistaminen saattaisi olla pieni askel vaaralliseen suuntaan.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä