Internet |

Olenko nätti vai ruma? Sitä kysyvät tuhannet lapset netissä

Lapset ja nuoret hakevat vahvistusta minäkuvalleen yhä enemmän internetistä. He julkaisevat kuvia itsestään Facebookissa, Irc-Galleriassa, Kuvake.netissä, Instagramissa. Kuvia kommentoidaan, ja kommentit voivat joskus olla hyvinkin härskejä. Yhdysvalloissa nuoret tytöt lataavat videoitaan Youtubeen ja kysyvät: Olenko nätti vai ruma?

"Olenko ruma?". Kuvakaappaus YouTube-kanavalla julkaistusta videosta.
"Olenko ruma?". Kuvakaappaus YouTube-kanavalla julkaistusta videosta. Kuva: YouTube

Ystäväni sanovat minulle, että olen nätti. Ei vaan tunnu siltä, koska... No, ei vaan tunnu siltä. Kaikki muut sanovat, että olen ruma.

Näin tilittää yksi videonsa Youtubeen ladannut nuori amerikkalainen tyttö, joka haluaa kuulla Youtube-katsojilta, mikä on totta. Onko hän nätti vai ruma?

Haku "Olenko nätti vai ruma" antaa Youtubesta tuhansia osumia. Videoiden tytöt ovat arviolta 10–15-vuotiaita. Joukossa on joitakin poikiakin.

Videoita on katsottu tuhansista jopa miljooniin kertoihin. Ja netti vastaa, kun sille huudetaan. Esimerkkityttö on saanut 12 000 kommenttia.

Ulkonäkö määrittää nuorten tyttöjen minäkuvaa

Varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistys Kalliolan Nuoret Ry:n Jonna Saxberg vetää E-talo-nettiprojektia. Sen tavoitteena on saavuttaa nuoret, jotka viettävät valtaosan ajastaan verkossa, eivätkä hae huoliinsa tai ongelmiinsa kontaktia kasvotusten.

Saxberg tunnistaa Youtube-tyttöjen tunteman huolen ja stressin ulkonäöstään.

– Ulkonäön saama huomio on mennyt tosi pitkälle, ja siihen perustetaan valtavan paljon minäkuvaa. Tytöt ajattelevat, että se kuori, mikä minusta näkyy ulospäin, on yhtä kuin minä. Muut persoonaan ja minään liittyvät tekijät ovat aika hukassa, Saxberg kertoo.

"Minäkuvan rakentaminen ei kuulu nettiin"

Jonna Saxberg huomauttaa, että murrosikään liittyy aina epävarmuutta. Ennen vahvistusta haettiin yksityisesti, todellisesta elinympäristöstä.

Nyt tekninen kehitys on tehnyt siitä julkista internetissä. Saxbergin mielestä netti ei kuitenkaan ole oikea paikka hakea vahvistusta.

– Ei missään nimessä! Ei se ole. Oman minäkuvan rakentamiseen liittyvät tehtävät eivät ollenkaan kuulu nettiin. Ne kuuluvat läheisiin ihmissuhteisiin ja todelliseen vuorovaikutukseen, missä palautetta antavat tahot oikeasti tuntevat yksilön, josta puhutaan. Voi antaa vilpitöntä, kannustavaa palautetta.

Tytöt haluavat Youtubesta vastauksia, mutta mitä sitten, kun vastaus ei miellytäkään?

Esimerkkitytön saamista kommenteista suurin osa on myönteisiä ja rohkaisevia. Kaikki eivät.

Olet ihan tavallinen. Et lähelläkään kaunista.

Ruma, ruma, ruma, ruma, ruma. Olet niin ruma typerä huora, että tee itsemurha. Maailmasta tulee parempi paikka. Tällaistako haluat lukea täältä? Mene psykiatrille. Nyt.

Olet tyhmä.

"Petolinnun perä saattaa romuttaa kaiken"

Tyttöjen joukossa on ihan tavallisten, nättien ja kauniiden lisäksi myös koulukiusattuja ja sosiaalisesti hyljeksittyjä tyttöjä. Yksi tyttö kertoo videossaan, että hänelle on koulussa sanottu, että hän on niin ruma, että raiskaajatkaan eivät haluaisi häntä.

– Minulla on sellainen tuntuma, että tytöt, jotka näkevät sen vaivan, että he tekevät tällaisen videon ja julkaisevat sen koko maailmalle, ovat herkempiä imemään itseensä sen kauhean kommentin kuin sitä positiivista, Jonna Saxberg arvioi.

– Vaikka positiivinen kommentti voisikin herättää hetken hurmaa, niin se "Sä olet ihan petolinnun perä" saattaa romuttaa kaiken.

Nettikiusaaminen on pahimmillaan yhdistetty itsemurhiin, mutta tyttöjä vaanivat myös muut vaarat. Youtube-tytötkin saavat kehotuksia tulla kahdenkeskisiin keskusteluihin.

– Tämä on taatusti kultakaivos henkilöille, jotka hakevat seksuaalista kontaktia nuorten tyttöjen kanssa. Jos tyttö on taipuvainen tekemään tällaisen videon, niin verkkoprojekti voi edetä aika nopeasti. Pelkään, että siellä on herkkyyttä uskoa siihen, mitä sanotaan ja herkkyyttä lähteä mukaan siihen, mitä ehdotetaan, Jonna Saxberg toteaa.

Pelkkä kommentti on lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä

Helsingin nettipoliisi kirjasi vuonna 2012 yhteensä 314 toimenpiteeseen johtanutta ilmoitusta.

Nettipoliisi Jutta Antikainen huomauttaa, että pelkkä seksuaalisväritteinen kommentti alle 16-vuotiaalle täyttää lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkit.

Antikainen muistelee keskustelua, jonka kävi nuoren kanssa joitakin vuosia sitten. Tämä esitti vertauksen.

– Nuori laittaa itsestään nettiin kuvan ja kysyy, miltä mä näytän tai onko mun hiukset hyvin. Mikä oikeuttaa aikuisen ihmisen kommentoimaan siihen, että mä voisin nussia sua? nettipoliisi Jutta Antikainen kertoo nuoren kysyneen.

– Hän vertasi sitä siihen, että jos hän on koulussa ja valmistautuu koulukuvaan ja kysyy vaikka opettajalta, että miltä mä näytän, oonko mä hyvännäköinen, niin entä jos aikuinen sanoisi, että voin sutasta sua koulun vessassa?

Hän teroittaa, että lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vastuu on aina aikuisella.

Yleisimmät rikosnimikkeet ovat sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan alle 18-vuotiasta lasta esittävän kuvan hallussapito tai levittäminen, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalipalvelujen ostaminen alaikäiseltä.

"Minkä jäljen haluat itsestäsi jättää?"

Kalliolan Nuoret Ry:n Jonna Saxberg huomauttaa, että kaikki ovat tehneet teininä jotain, minkä olisi voinut jättää tekemättä. Murrosikään kuuluu tietty lyhytnäköisyys ja harkitsemattomuus.

Kun lyhytnäköisyys aiemmin jäi omaan kaveripiiriin ja sen muistiin, nykyään se jää nettiin ikuisiksi ajoiksi. Vaikka nettipostauksen, kuvan tai videon saisikin poistettua, joku on todennäköisesti ehtinyt jo kopioida sen.

Saxberg ei usko, että nuoret aina ymmärtävät sitä. Hän kehottaakin nuoria harkitsemaan.

– Onko kaikki mitä olet nettiin laittanut sellaista, mitä voisit näyttää vanhemmillesi tai isovanhemmillesi, sanoa livenä kavereille koulussa tai julkisella paikalla? Harkintaa siihen, että netti on ikuinen. Minkä jäljen haluat itsestäsi jättää?

Keskustele uutisesta 31 kommenttia

Useat lapset ja nuoret vahvistavat minäkuvaansa nettiin ladatuilla kuvilla ja videoilla. Nuorisotyöntekijöiden mielestä ilmiö on huolestuttava, sillä minäkuvan muodostuminen ei saisi nojata sosiaaliseen mediaan.

Siirry keskusteluun

Tuoreimmat aiheesta: Internet

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä