Luonto |

Öljy ja lanta ovat pohjaveden peikot

Lasi raikasta pohjavettä maistuu kaikille, mutta monelle pohjaveden suojelu on kauhistus. Varsinkin jos se osuu rajoituksina omalle tontille. Pietarsaaren seudulla on valmistumassa 8000 asukasta koskeva pohjavesien suojeluohjelma. Se kartoittaa, neuvoo ja rajaa.

Pohjavesialueesta kertova kyltti maastossa.
Kuva: Kalle Niskala / Yle

Pohjalaisten käyttövesi on yleensä pohjavettä. Niinpä pohjavesien kunnosta pidetään huolta myös suojelusuunnitelmilla.

Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersöressä pohjavesiharjut kulkevat viistosti merelle. Maastossa niitä on usein vaikea edes soraharjuiksi tunnistaa, mutta kairauksin ne on pystytty rajaamaan tarkasti.

Esimerkiksi Åvistin kylä Pedersöressä on yksi pohjalaismaakuntien kairatuimpia kyliä. Kylät on asutettu kauan sitten. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia laaditaan nyt, joten eturistiriidoiltakaan ei vältytä.

Pohjavesi ei lannasta tykkää

- Jos tontti on pohjavesialueella, luvassa on erilaisia rajoituksia kiinteistökohtaisessa jätevesien käsittelyssä, navettojen laajennuksissa, maa- ja kalliolämmön rakentamisessa. Maanalaisia öljysäiliöitäkään ei katsota hyvällä. Lietelantaa ei pidä niillä alueilla levittää pelloille eikä kiskoa metsistä kantoja tai ojittaa liian syvältä, selvittää hankevastaava Erika Liesegang.

Hän viimeistelee parhaillaan pohjavesiensuojelusuunnitelmaa ja kuulee myös kuntalaisia iltatilaisuuksissa. Alueelle tyypillisimmät riskit kirjataan ylös.

- Minut yllätti se, että turkistarhoja ei enää ole pohjavesialueilla, Liesegang sanoo.

Pohjaveden pinnan alapuolelta on kuitenkin otettu maa-aineksia ja alueella on monet pohjavesilammikot. Osalle on laadittu kunnostussuunnitelma, jotkut tunnetaan uimapaikkoina, nuotiojäljistä päätellen suosittuinakin oleilupaikkoina.

Terävä käsikassara

- Pohjavesi on tällä alueella rauta- ja mangaanipitoista ja siinä on paljon humusta, sillä harjut ovat matalia. Pohjalaismaakuntien parhaat pohjavedet ovat Kruunupyyssä, Alajärvellä ja Kristiinankaupungissa, Liesegang listaa.

Valmiina suojelusuunnitelma on hyvä käsikassara päättäjille ja asukkaille.

- Siitä hyötyvät erilaiset lupaviranomaiset ja vedenottamot, mutta siitä näkevät rajat ja rajoitukset myös alueen asukkaat, hankevastaava tiivistää.

Suojelusuunnitelman myötä pienen Åvistin kylän hautausmaan vaikutuksetkin on tutkittu ja vesi hyväksi havaittu.

- Pohjavesialueen rajauksista käydään kuitenkin vielä suukopua, ennakoi hankevetäjä Erika Liesegang.

- ELY-keskus on suostunut kaventamaan reuna-aluetta mutta ei varmaan asukkaiden mielestä ihan tarpeeksi.

Laki sääti jo 1961 ehdottoman pohjaveden pilaamiskiellon. Laajoja pilaantumisia on lopulta ollut Suomessa melko vähän.

Tuoreimmat aiheesta: Luonto

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä