Olkiluodon ydinjäteluola altis maanjäristyksille
Eurajoen Olkiluotoon suunniteltava ydinjätteen loppusijoitusluolasto on altis jääkauden maanjäristyksille. Järistysten todennäköisyyttä lisää luolaston kaivaminen. Ydinjätehaudan kestävyyttä heikentää lisäksi roudan tunkeutuminen tulevan jääkauden aikana rikkonaisessa kalliossa loppusijoituspaikkaa syvemmälle.
Arviot esittää eläkkeellä oleva geologian professori Matti Saarnisto. Hän on laatinut ydinjätteen loppusijoituksesta asiantuntija-arvion hanketta valvovalle Säteilyturvakeskukselle.
Saarnisto perustaa näkemyksensä virka-aikanaan johtaman EU-hankkeen johtopäätöksiin. Hankkeessa tutkittiin Pohjoismaiden ja Venäjän jääoloja viimeisen jääkauden aikana. Hankkeessa saatiin selville, että Eurajoen maa ennätti jäätyä kovassa pakkasessa viimeisen jääkauden aikana jopa 70 000 vuotta ilman jääpeitettä. Jääpeitteen alla pakkasta ei ole yhtä paljon.
Näiden jääolojen perusteella Saarnisto päättelee, että Eurajoella ikirouta tunkeutuu syvemmälle kuin mihin ydinjäteluola nyt on rakenteilla. Tulevan jääkauden tarkkoja lämpötiloja eivät tiedemiehetkään pysty arvioimaan. Saarniston mukaan edellisen jääkauden aikana kymmeniä tuhansia vuosia kestäneestä kylmästä mutta jäättömästä ajasta voidaan kuitenkin päätellä, mitä tapahtuu seuraavan jääkauden aikana Olkiluodon kalliossa.
Alueella maanjäristyksen uhka
Vaikka tulevan jääkauden lämpötiloista ollaan eri mieltä, tiedemiehet ovat pitkälti samaa mieltä paksun jäämassan vaikutuksista maanjäristysten syntyyn jääkausien aikana. Jäämassa painaa ja sulava jää vuorostaan nostaa kallioperää. Eurajoella oli aiemman jääkauden aikana paksu jääpeite, joka vuorollaan painoi ja nosti kalliota 800 metriä.
Professori Saarniston tutkimusten perusteella isot kalliosiirrokset ja maanjäristykset ovatkin todennäköisiä ydinjätehaudan ympäristössä. Hänen arviotaan tukee australialainen tunnettu alan professori Kurt Lambeck, joka on arvioinut ydinjäteyhtiö Posivalle Eurajoen jääoloja.
Posivan tutkimusluolaston kaivaminen kallioon altistaa myös Eurajoen maanjäristyksille. Luolaston kaivaminen heikentää kalliota ja lisää todennäköisyyttä, että kallio liikkuu kaivantojen kohdalta.
- Ydinjäteyhtiö Posiva antaa alueen peruskalliosta aivan liian eheän kuvan. Samoin kuin muualla Suomessa, alueella on jo ennestään selviä ruhjeita kalliossa. Nämä lisäävät kalliosiirrosten todennäköisyyttä. Kallioperä on rikkonaista, eikä sieltä löydy ydinjätehaudan vaatimia neliökilometrien kokoisia eheitä lohkoja. Jääkauden aikaiset nopeatkin kallion liikkeet ja järistykset ovat todellinen riski, jonka seurauksia ei tunneta, arvioi entinen Geologisen tutkimuskeskuksen eläkkeellä oleva tutkimusjohtaja Saarnisto.
Saarnisto on tutkimuksissaan löytänyt merkkejä jääkauden aikaisista maanjäristyksistä Lapista ja Venäjän Karjalasta.
Ikirouta laittaa haudan koville
Ydinjäteyhtiö Posivan luolasto kaivetaan reilun 400 metrin syvyyteen. Saarniston päätelmien mukaan valtavat paineet kalliossa aiheuttava ikirouta tunkeutuu paljon tätä syvemmälle. Ikirouta laittaa kallion vesimassat liikkelle kovalla paineella. Vesimassat ja routa voivat painaa, kuljettaa tai rikkoa ydinluolan kapseleita. Lopulta ydinjäte pääsee veden mukana kallion halkeamien kautta maan pinnalle.
Posiva on omissa arvioissaan päätynyt siihen, että ikirouta ei ulotu kuin vajaaseen 200 metriin. Professori Saarnisto pitää yhtiön laskelmissa käytettyä jääkauden lämpötilaa aivan liian lämpimänä. Hän viittaa Kanadassa ja Ruotsissa tehtyihin ikiroutalaskelmiin, joiden mukaan kallio jäätyy yli 700 metriin asti pitkän takatalven aikana. Lisäksi tutkimukset Grönlannin lämpötiloista eivät tue Posivan laskelmia. Posivan käyttämien Geologisen tutkimuskeskusken arvioiden mukaan seuraavan jääkauden keskilämpötila on Suomessa vajaat -10 astetta. Vuoden keskilämpötila Etelä-Suomessa on nyt 5 astetta.
- Kallion koostumuksella ei voi selittää sitä, että tuhansien vuosien ajan nykyistä keskilämpötilaa ainakin 25 astetta kylmempänä kautena ikirouta tunkeutuu väistämättä satoja metrejä Olkiluodon hautaa syvemmälle. Ikiroudan aiheuttama kova suolapulssipaine laittaa saven suojaamat kupariset ydinjätekapselit todella koville, ehkä liian koville. Posivan luolaston syvyys on kompromissi, jonka riskejä ei tiedetä, Saarnisto päättelee.
Ydinjäteyhtiö Posiva laskee, että saven sisään kuparikapseleihin haudattu ydinjäte säilyy lähes muuttumattomana vähintään seuraavat 100 000 vuotta. Yhtiöllä ei ole olemassa vaihtoehtoista hautaustapaa. Yhtiö hakee rakentamislupaa ydinjätehaudalle vajaan kahden vuoden kuluttua.
Suomi on ainoa maa maailmassa, joka on edennyt ydinjätteen loppusijoituksessa näin pitkälle. Yhdysvalloissa päätettiin vähän aikaa sitten luopua pitkään tutkitusta haudasta geologisin perustein.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.