Oluen laimentaminen nousi jälleen esiin, kun peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson väläytti ajatusta toissa viikolla. Ministeri saa nyt tukea tutkimuksesta, jonka ovat tehneet Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Karolinska Institutet ja Itä-Suomen yliopisto.

Tutkimuksen mukaan kaupassa myytävän oluen laimentaminen ja keskioluen siirtäminen Alkoon vähentäisi alkoholin kulutusta yhdeksän prosenttia ja säästäisi 350 ihmishenkeä vuodessa. Vaikutus olisi merkittävä, koska esimerkiksi liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 suomalaista.

- Oluen saatavuus vähenisi, jolloin kulutus pienenisi ja kansanterveydelliset haitat vähenisivät, sanoo tutkimusta tehnyt ylijohtaja Aki Kangasharju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

- Myös alkoholista johtuvat sairaudet vähenisivät, samoin poissaolot työstä.

Perustana Ruotsin kokemukset

Tutkimus perustuu havaintoihin siitä, miten kaupassa myydyn oluen laimentaminen vaikutti Ruotsissa 70-luvun lopussa. Kangasharjun mukaan maiden välille ei olla kuitenkaan vetämässä yhtäläisyysmerkkejä.

- Käytämme Ruotsin 70-luvun reformia suuntaa antavana tapauksena, hän selittää.

Tutkimuksen perusteella tämän päivän Suomessa alkoholinkulutus ei vähenisi yhtä paljon kuin aikanaan naapurimaassa.

- Ruotsissa lopetettiin 70-luvulla keskioluen myynti koko maassa, myös alkoholiliikkeissä. Emme oleta, että Suomessa tapahtuu näin, vaan keskiolutta saisi edelleen Alkoista, jolloin vaikutus ei voi olla Suomessa yhtä suuri, selittää Kangasharju.

Tutkijat tyrmäävät olutrallin kiihtymisen

Laimennuspuheista kimpaantunut Panimoliitto on varoittanut, että oluen lantraus lisäisi oluen tuontia ulkomailta. Tutkimuksen perusteella olutralli ei kiihtyisi.

- Suomen väestön keskipiste on Hämeenlinnassa, emmekä usko että Hämeenlinnasta haluttaisiin lähteä tämän takia Tallinnaan ostamaan olutta, sanoo Kangasharju.

- Suomessa keskimäärin 90 prosenttia ihmisistä asuu lähempänä kuin kymmenen kilometrin päässä Alkosta. Kyllä ihmiset ennemmin menevät Alkoon kuin Tallinnaan.

Valtion kirstu lihoisi?

Kangasharju ei myöskään usko, että oluen laimentaminen saisi ihmiset siirtymään vahvempiin juomiin. Ruotsissa vahvemman oluen suosiota selittää Kangasharjun mukaan se, että keskioluen valmistaminen loppui kokonaan kymmeneksi vuodeksi.

- Voi kysyä, miksi Suomessa mentäisiin nelosolueen, kun tällä hetkellä Suomesta saa yhtä lailla nelos- ja kolmosolutta, ja silti ihmiset juovat keskiolutta enemmän. Emme usko, että kovin mittavissa määrin mentäisiin suoraan vahvaan olueen.

Oluen laimentaminen voisi lihottaa myös valtion kirstua, sillä tutkimuksen mukaan Alkossa myytävän oluen, siiderin ja long drink -juomien kysyntä lisääntyisi.

Yhtälö on mahdollinen, koska oluen ja siiderin myynti vähenisi tutkimuksen mukaan ruokakaupoissa enemmän kuin se kasvaisi Alkossa. Kulutetun oluen keskimääräinen alkoholipitoisuus siis alenisi.