Olympiatulen saapuminen oli Hämeenlinnassa suuri kansanjuhla
Hämeenlinna eli 60 vuotta sitten olympiahuumaa. Kaupunki oli valmistautumassa 1952 kesäolympialaisten nykyaikaisen 5-ottelun isännyyteen. Lähes koko kaupunki oli seuraamassa olympiatuleen saapumista ja sen tulojuhlaa. Sen jälkeen olympiatunnelma jotenkin jo kaupungissa lässähtikin.
Olympiatuli saapui pohjoisesta Hämeenlinnaan 60 vuotta sitten, torstaina 17.7.1952. Illalla Kaurialan urheilukentällä oli tulojuhla ja tuli paloi siellä koko yön ennen matkaansa kohti etelää. Helsinki ja Hämeenlinna olivat Suomen viralliset olympiakaupungit.
Kadunvarret olivat mustanaan väkeä
Yksinkertaistaen voisi sanoa, että tavallisille hämeenlinnalaisille olympialaisten huippukohta oli tulen saapuminen. Missään muualla Hämeenlinnassa ei ollut liikkeellä vastaavia väkimääriä, ei vallankaan varsinaisissa kisatapahtumissa Ahvenistolla. Hämeenlinnalle annettu nykyaikainen 5-ottelu oli meillä liian vieras laji.
Jo ennen tulen saapumista Hämeenlinna oli moni tavoin varautunut kisoihin. Ahvenistolle oli valmistunut uima-allas pari vuotta aiemmin, kisamaastot olivat olleet koekäytössä edellisvuonna. Kisakylä oli Aulangolla. Siellä käytössä oli vanhan rakennuskannan lisäksi majoitusparakkeja joukkueille, suihkutelttoja, saunoja ja kaikkien 5-ottelun lajien harjoituspaikat. Valtaosa 15 maan kilpailijoista oli sotilaita, vaikka Hämeenlinnassa oli ensi kertaa mukana myös siviilejä. Ensimmäiset joukkueet olivat saapuneet viikkoa aiemmin.
Viestiä veivät soihdunkantaja ja pari saattajaa
Olympiatuli saapui Parolan leijonalle illansuussa heinäkuun 17. päivä. Sinne sen toivat hattulalaiset urheilijat. Armeijan väki sai tuoda soihdun kaupungin rajalle, josta jatkoivat hämeenlinnalaiset urheiluseurat. Lisäksi tulta saattoivat mm. ratsastajat ja Vanajavedellä melojat. Tuli otettiin vastaan torilla, josta se jatkoi matkaansa Kaurialaan ja tulojuhlaan. Soihdun vientiä oli Hämeenlinnassa seurannut noin 10 000 ihmistä ja tulojuhlassa väkeä oli noin 5000. Tuli kiersi muutaman kunniakierroksen, tietenkin maaherra puhui ja Maamme-laulu soi.
Tuli paloi Kaurialassa vesisateesta huolimatta koko seuraavan yön. Perjantaiaamuna se jälleen saatettiin torille Hämeenlinnan Raatihuoneen edustalle. Soihtuviesti jatkoi matkaansa kohti Riihimäkeä ja seuraavaa yöpymispaikkaa Hyvinkäätä. Raatihuoneen edustalle tulen otti lisäksi soihtuunsa Hämeenlinnan pormestari Arvi Kivikari, joka lupasi säilyttää tulen työhuoneessaan, kunnes se pari päivää myöhemmin vietiin kisapaikalle Ahvenistolle olympialaisten hämeenlinnalaiseen avajaisjuhlaan. Ahvenistolla tuli paloi 5-ottelun ratkeamispäivään 25. heinäkuuta, jolloin Hämeenlinnan kisaviikko päättyi.
Lasse Nortesuo ja Åke Selin ovat edelleen ylpeitä kunniasta
- Minulle soihtuviesti oli palvelustehtävä. Sain joukko-osastosta käskyn ilmoittautua tiettyyn aikaan Parolan leijonalla urheiluvarustuksessa, tehtävänä olympiatulen saattaminen. Parolan leijonalle tulen toivat hattulalaiset urheilijat. Leijonapatsaalla oli väkeä tuhottomasti ja kunniakujaa riitti koko matkan. Me panssarirykmentistä veimme sen Parolan tienhaaraan, jossa tulen otti vastaan ilmavoimien viestipataljoona, kertoo Lasse Nortesuo, tuolloin yksi rykmentin parhaista urheilijoista.
- Meille ilmoitettiin Hämeenlinnan Kisasta, että meidät oli valittu seuran viestinviejiksi. Tehtävään kuuluivat tietenkin seuran edustusasut. Otimme tulen vastaan Hämeen linnan luona. Väkeä oli kadun varsilla aivan mustanaan. Perässä tuli armeijan auto, jossa säilytettiin varatulta siltä varalta, että soihtu pääsee sammumaan. Välillä sanoin jo pojille, ettei tästä tule mitään kun entisen kunnallissaunan mäessä vauhti kiihtyi niin kovaksi, ettei auto pysynyt perässä. Näin toimme soihdun kirkon kulmalle, jossa sen otti vastaan kuuluisa maileri Ossi Teileri. Yleisö hurrasi ja joku taisi kannustaa ihan nimeltäkin. Niin väki pikkuhiljaa vain purkaantui jonnekin kun tuli jatkoi matkaansa kohti Kaurialaa, muistelee Åke Selin.
Tuoreimmat aiheesta: Häme
Hämeenlinna voi olla sunnuntaipyöräilijälle keidas
Hämeenlinnan kaupunkikeskusta tarjoaa pyöräilijälle yhtä aikaa Taivaan ja Helvetin! Kaupunkikeskustassa voi helposti pyöräillä nautinnollisesti kaunista rantaviivaa lähes 20 kilometriä. Ihan ydinkeskustassa pyöräilijä joutuu taiteilemaan kahdessa roolissa.
Harrastajat kaipaavat lisää parkour-kenttiä
Suurkaupunkilaisharrastuksena pidetty liikuntalaji parkour on rantautunut pikkukaupunkeihinkin. Parkouraaja ei tarvitse harrastukseensa erityistä rataa tai hallia, mutta harrastusmahdollisuuksia parantaisi parkourkenttien lisääntyminen.
Vexin Salmen ja Katri-vaimon elämän mittainen taidematka
Vexi Salmi lahjoitti taannoin 500 taulua Hämeenlinnan taidemuseolle. Määrä kasvaa jatkuvasti, sillä intohimoisen taidekeräilijän uudetkin ostokset menevät suoraan taidemuseolle. Vexillä on myös kumppani, joka ei ole esteenä uusien taideihastusten syntymiselle. Vaimo Katri Wanner-Salmi on Vexin taide- ja kielikriitikko, sienestyskaveri ja kielipoliisi. Yhdessä vanheneminen on taidetta.
Naivismin tähdet tuikkivat Iittalan kesässä
Galaxin suurin naivistisen taiteen näyttely esittelee Iittalassa 45 alan huipputekijää. 25-vuotisjuhlakatselmus palauttaa myös jykevän Hannu Riikosen Heinäsen pariskunnan muotokuvan lähtöpisteeseen. Aira ja Kalevi Heinänen käynnistivät Iittalan naivistit vuonna 1988. Neljännesvuosisadassa naivismi on voittanut satojentuhansien katsojien sydämet.
Talvivaara-journalisti Juha Kauppinen kaivaa uusia uutisvoittoja
Palkittu toimittaja Juha Kauppinen on ehdolla Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon saajaksi jo toista kertaa. Kaivosyhtiö Talvivaaran väsymätön kriitikko haluaa kuitenkin jo kirjoittaa muistakin aiheista ja on siksi tehnyt rohkean ratkaisun.
Jopoille on yhä pimeät markkinat
Jopo-merkkiset polkupyörät ovat yhä varkaiden erityisessä suosiossa. Kesän eteneminen on lisännyt polkupyörävarkauksia eri puolilla Suomea. Varastetuille Jopoille on netissä markkinat, sillä pyörää pidetään muuten hintavana.
Nordean Lopen konttori suljetaan
Nordea sulkee Lopen pankkikonttorinsa loppuvuodesta. Tällä hetkellä Lopella työskentelee konttorinjohtaja ja neljä toimihenkilöä.
Kymmeniä ammatillisen koulutuksen opettajia uhkaa työttömyys
Lähes 50 ammatillisen koulutuksen opettajia uhkaa lähivuosina työttömyys Kanta-Hämeessä. Opetusministeriö leikkaa maakunnan ammatillisesta koulutuksesta 435 aloituspaikkaa vuoteen 2016 mennessä.
Lahden poliisivankilassa sellipalo - vanki sairaalahoitoon
Miehen epäillään sytyttäneen patjan ja vuodevaatteet tuleen tahallaan.
Tilintarkastuslautakunta: Innoparkin tilinpidossa ei moitittavaa
Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan eli Tilan päätöksen mukaan Teknologiakeskus Innoparkin tilintarkastajat ovat toimineet oikein. Päätöksessä todetaan myös, että tilinpäätökset on tehty oikein ja niistä on saatu oikea kuva yhtiöstä.
