Kotimaa |

Omakotitalo ja kaksi autoa eivät enää houkuta – urbaanit lapsiperheet elvyttävät keskustakouluja

Ala-asteikäisten määrä Helsingin kantakaupungissa lähti nousuun 2000-luvun lopussa. Sama ilmiö on nyt havaittu ainakin Oulussa ja Turussa: perheet eivät enää pakene sankoin joukoin lähiöihin ja kehyskuntiin, vaan lapset saavat käydä koulunsa kantakaupungin sykkeessä.

Lapset leikkivät Snelmannin koulun sisäpihalla Helsingissä.
Snellmanin koulun ja päiväkoti Rööperin lapset leikkivät sisäpihan suojissa. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Helsingin kantakaupungin kouluissa alkaa olla täyttä.

Ensi syksynä koulutiensä aloittaa taas edellisvuotta suurempi määrä ekaluokkalaisia, eikä lasten määrän kasvu ole väestöennusteiden valossa lähivuosina laantumassa.

Snellmanin ala-asteen koulussa Punavuoressa aloittaa ensi syksynä koulutiensä yli kymmenen lasta enemmän viime syksyyn verrattuna. Määrä lähti nousuun neljä vuotta sitten. Sitä ennen koulussa oli vain yksi ekaluokka, ensi syksynä ekaluokkia saattaa olla jo kolme.

Toisin oli vielä 1990-luvun alussa, jolloin neuvoteltiin jopa koulun lakkauttamisesta. Keskustan lapsiperheet alkoivat 1970-luvulta lähtien hävitä lähiöiden tilaviin perheasuntoihin.

– Vielä kymmenen vuotta sitten pelkästään Punavuoressa oli ala-asteikäisiä lapsia yli sata vähemmän. Nyt perheitä on saman verran kuin vuonna 1987, sanoo järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskuksesta.

Snellmanin koulun oppilaiden vaatteita naulakossa.
Snellmanin koulun naulakot ovat täynnä hiljaisten vuosien jälkeen. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Myös Oulussa ja Turussa enemmän cityperheitä

Sama ilmiö on havaittu myös Oulussa ja Turussa: lapsiperheet eivät enää pakene sankoin joukoin lähiöihin ja kehyskuntiin, vaan asettuvat enenevässä määrin kantakaupungin alueelle.

Turussa ekaluokkalaisten määrä on kasvanut viimeisten kahden-kolmen vuoden ajan, ennen sitä trendi oli laskeva. 

– Kaupungin palvelut houkuttavat, ei muuteta enää samaan malliin naapurikuntiin, Turun kaupungin perusopetuksen palvelualuejohtaja Outi Rinne sanoo.

Oulussa ekaluokkalaisten määrä kasvaa ensi syksynä arviolta reilulla 250 oppilaalla viime vuoteen verrattuna. Määrä selittyy sekä ikäluokan kasvulla että muuttoliikkeellä.

– Aiemmin varhaiskasvatuksen puolella ollut ikäluokkien kasvu näkyy nyt perusopetuksen puolella. Keskusta-alueen kouluverkko on tiivistynyt, ​kun lapsiperheiden muuttoliike keskustasta niin sanotusti kehälle on vähentynyt, perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori sanoo.

Tampereellakin lasten määrä keskusta-alueella on hienoisessa kasvusta, mutta samanlaista trendiä ei varsinaisesti ole havaittavissa, kertoo Tampereen kaupungin vs. kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari.

7-12 vuotiaiden määrä Helsingin kantakaupungissa.
Helsingin kantakaupungissa asuvien alakouluikäisten määrä lähti nousuun 2000-luvun lopussa. Lapsimäärän ennustetaan kasvavan 3000:lla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kasvua tapahtuu etenkin uusilla alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Keski-Pasilassa. Kuva: Petteri Juuti / Yle
 

Talous ja asumistrendit vaikuttavat muuttointoon

Kymmenen vuoden kuluttua Helsingin kantakaupungin alueella asuu lähes 10 000 alakouluikäistä lasta, eli lähes 3000 enemmän kuin nyt. Lapsimäärän kasvun ennustetaan jatkuvan Helsingissä aina 2030-luvulle asti.

Noin puolet lapsimäärän kasvusta tapahtuu uusilla kantakaupunkiin nousevilla asuinalueilla: Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Keski-Pasilassa.

Helsingin kaupungin tietokeskus määrittelee kantakaupungiksi alueen joka ulottuu pohjoisessa aina Pikku-Huopalahteen, Arabianrantaan ja Vanhaankaupunkiin saakka.

Lapsiperheiden päätyminen Helsingin ytimeen selittyy sekä yleisellä muuttoliikkeellä että vallitsevalla asumistrendillä.

Helsinki vetää puoleensa työ- ja lapsentekoiässä olevia naisia. Myös syntyvyys on muutamaa viime vuotta lukuunottamatta ollut kasvussa.

Nykyinen taloustilanne puolestaan vaikuttaa osaltaan siihen, etteivät perheet enää haikaile isojen omakotitalojen perään kehyskuntiin. 2000-luvun alussa Helsingin muuttoliike painui miinukselle niin sanotun Nurmijärvi-ilmiön vuoksi, kun perheitä muutti massoittain väljemmille vesille.

Snellmanin koulun seinän kansakoulu 1921 -kyltti
Snellmanin lähes satavuotias koulurakennus Punavuoressa on alkanut täyttyä lapsista. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Vuonna 2007 trendi alkoi hiipua.

– Nyt perheet haluavat asua palvelujen ja joukkoliikenteen äärellä ilman että täytyy hankkia kaksi autoa, Pekka Vuori sanoo.

Ekaluokkalaisia on tänä vuonna vuoteen 2014 verrattuna koko maassa noin 1200 enemmän. Ensi syksynä koulutiensä aloittaa taas suurempi joukko lapsia.

Ekaluokalle ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Suomeen ehkä uudenlainen paperittomien joukko - Jumiutuneille määräaikainen oleskelulupa?

Anonyymi turvapaikanhakija nojaa ikkunalautaan kännykkä kädessään.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä