Kotimaa |

Omaksi iloksi lukeminen vähentyy - Seuraus näkyy Pisa-vertailussa

Tyttöjen usko omiin tietotekniikkataitoihin on kaikonnut. Erot poikien ja tyttöjen lukutaidossa ovat edelleen suuria, vaikka entistä harvempi tyttö lukee huvikseen.

Suomalaiskoululaiset luottavat entistä vähemmän tietoteknisiin taitoihinsa ja entistä harvempi oppilas on hyvä lukija, käy ilmi Opetushallituksen tilannekatsauksesta. Opetushallitus tarkasteli Pisa-tutkimustuloksia vuosilta 2000–2009.

Pisa-kokeessa ei ole osiota, jolla mitattaisiin oppilaiden tietoteknisiä taitoja. Oppilaat arvioivat kokeessa itse taitojaan kuten esimerkiksi taulukkolaskennan käyttöä kuvioiden piirtämiseen ja taitoa tehdä multimediaesityksiä. Vuonna 2003 suomalaisoppilaat olivat itsearvioinneissa lähellä vertailumaiden keskitasoa. Vuoden 2009 häntäpään tuloksiin vaikuttaa muun muassa se, että tuolloin tyttöjen usko omaan tietotekniseen osaamiseen oli aikaisempaa heikompaa.

Tutkailtuina vuosina heikkojen lukijoiden osuus suomalaiskoululaisista kasvoi liki seitsemästä prosentista yli kahdeksaan prosenttiin. Ero OECD-maiden keskiarvoon on kuitenkin yhä huomattava: 2009 heikkojen lukijoiden osuus OECD-maiden koululaisista oli melkein 19 prosenttia.

Peruskoulusta päästään kuudesluokkalaisen taidoilla

Samaan aikaan erinomaisten lukijoiden osuus suomalaiskoululaisista on pienentynyt huomattavasti: Vuosikymmenessä heidän määränsä on kutistunut neljä prosenttiyksikköä runsaaseen 14 prosenttiin ysiluokkalaisista. Osuus vuonna 2009 oli yhä vertailumaiden kärkeä. Opetushallituksen mukaan huolestuttavaa on, että erinomaisten lukijoiden osuus ikäluokasta väheni noin 2 500 nuorella.

Tyttöjen ja poikien välinen lukutaitoero on aina ollut Suomessa suuri. Vuonna 2000 tytöistä vertailun alimmalla tasolla oli kolmisen prosenttia, pojista 11 prosenttia. Vuonna 2009 sen sijaan pojista 13 prosenttia jäi alimmalle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kahdeksas poika pääsi peruskoulusta, vaikka heillä ei ollut riittävää lukutaitoa jatko-opintoihin ja työelämään.

Taustalla on se, että lasten ja nuorten lukuinto on vähentynyt koko tämän vuosituhannen. Opetushallituksen tietojen mukaan vuonna 2009 kolmannes koululaisista ei lukenut vapaa-ajallaan lainkaan. Pojista melkein puolet, 47 prosenttia vastasi, ettei lue omaksi ilokseen. Tytöistä näin vastasi melkein joka viides, 19 prosenttia. Vertailumaissa tytöistä kolmannes ei lukenut vapaa-ajallaan.

Tuloksia voi tulkita siten, että tavallisella suomalaisella peruskoulun päättöluokalla on yksi tai kaksi oppilasta, joiden lukemisen taso vastaa korkeintaan keskimääräisen kuudesluokkalaisen taitoja. Samoin keskivertoysiluokalla on yksi tai kaksi oppilasta, joiden lukutaito on lähellä keskivertoabiturientin osaamista.

Pisa-ohjelmalla tutkitaan teollisuusmaiden 15-vuotiaiden osaamista niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissä. Pisakokeisiin osallistuu nykyään noin 70 maan oppilaita.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta

Kerrostaloasuntoja Helsingissä heinäkuussa 2014.

Suomen hyvätuloisimmilla postinumeroalueilla asuu kaikkein koulutetuinta väkeä, selviää Ylen tulokoneesta. Suomessa on myös kymmeniä alueita, joilla ei asu yhtään maisteria saati tohtoria. Koneeseen on koottu jokaisen Suomen postinumeroalueen asukkaiden tulotiedot sekä koulutustiedot. Koneen avulla voit myös tarkastella, minkä verran asuinalueellasi asuu esimerkiksi työttömiä, opiskelijoita, työssäkäyviä tai eläkeläisiä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä