Kirjasto saisi muuttua tosiaan tavaralainaamoksi, tulisipa mukaan enemmän peruskouluikäisten pakollisia talviliikuntavarusteita, joita ei kehtaa ostaa uusia joka vuosi. Turha se ei missään nimessä ole, mitä nyt jotkut rakennukset on turhan vallattomasti saatu suunnitella (arkkitehtoninen kauneus voi olla melkoinen energiasyöppö, varsinkin korkeiden aulojen kohdalla). Google ei tiedä kaikkea, joten kansakunnan riskienhallintakyky mitataan sen kyvyllä säilyttää tietoa nyky-yhteiskunnassa muuallakin kuin internetissä.

Jos meillä ei ole varaa hoitaa omaa syyttään sairastuneita ihmisiä, niin miten meillä voisikaan olla varaa kirjastoihin! Kirjastosta saa lainata ilmaiseksi kirjoja ym. ja työntekijöille maksetaan verovaroista palkat.

Kyllä kirjastoja tarvitaan. Näyttelevät hyvin pientä osaa kuntien budjeteissa, mutta tarjoavat tärkeää palvelua monille.

Kuitenkin lainausmäärät ovat kääntyneet laskuun -> ihmiset eivät lue enää yhtä paljon kuin ennen. Toivottavasti tämä kuitenkin muuttuu, sillä netin sisältö ei oikein vieläkään voita kirjastoja.

Kirjastot toimivat erinomaisesti harvinaisten kirjojen ja oppimismateriaalin kaukolainauksessa. Lapsiperheessä kirjasto on ohittamaton apu lasten- ja nuortenkirjojen tarjonnassa, lukevissa perheissä lapsetkin oppivat haluamaan kirjoja ja niitä saa runsain mitoin kirjastosta. Kaikkea ei voi ostaa, koska kirjojen tarve tuntuu suunnattomalta. Myös satunnaiset DVD-lainat ovat iloa tuottavia.

Kirjasto on sivistyksen kehto ja kertoo aika paljon tästä ajasta, että sitä ollaan ajamassa alas. Samaan aikaan mm. poikien ja monien tyttöjenkin lukutaito heikkenee kovaa vauhtia. Onko mahdollista pärjätä työelämässä, jos ei osaa lukea? Kirjasto myös tarjoaa kaikille varallisuudesta riippumatta tasavertaisen mahdollisuuden sivistykseen. Haluammeko todella luopua tästä? Entä sitten valtavien informaatiomäärien hallitseminen? Kuka suodattaa oleellista informaatiota, ellei kirjasto? Jos omassa asuinkunnassani suunniteltu lähikirjastopalvelujen alasajo toteutuu, harkitsen vakavissani poismuuttoa. En halua lapseni kasvavan kaupungissa, jossa sivistystä ei arvosteta.

Kirjasto on niitä parhaita paikkoja, se pakollinen hiljaisuus ja rauha. Esimerkiksi minun osaltani tuo on mennyt historiaan kun joutuu olemaan nykykiireen ja vuorotöiden orjana. Sai etsiä ennen kiireettä kasapäin mielenkiintoisia kirjoja ja lueskella kaikessa rauhassa.. Mutta kun nykyään on se järjetön kiire ja aikataulutus ja vapaan puute, jos nykyisin voi olla kotona rauhassa edes istumassa hiljaa sen ajan joka ennen meni lainakirjojen hyllyistä etsimiseen, on luksusta sekin.

Kyllä kirjastoja käytettäisiin mutta kun ihmiset eivät enää ehdi sinne. Mielestäni "markkinamainostajat" ovat yksi iso syypää ihmisten vieraannuttamisessa "rauhaelämisestä".

Itse käytän kirjoja rentoutuakseni illalla lenkin jälkeen 10-12 tunnin työpäivistä. Softaa koodatessa aivot jäävät ylikierroksille; sen saan hyvin purettua kun lukaisen dekkarin tai tutustun vaikka historiaan. Kirjaston nettipalvelusta taannoin laskin, että keskimäärin lainaan melkein 90 kirjaa vuodessa. Sellaista määrää en mitenkään voisi ostaa. Mielestäni kirjasto on kyllä hyvää vastinetta siihen laitetuille rahoille, mutta taidan olla itsekin jo muinaisjäänne.

Kirjasto on erittäin tarpeellinen. Paljon virikkeitä, uusia kirjatuttavuuksia. Mistä näitä muualta löytäisi kuin kirjastosta? Yleissivistys, kielitaito ja sanavarasto karttuvat. Itse luen kirjoja myös kielillä. Lainoja on ehkä 400-500 vuodessa, kun ei oikein ole aikaa lukea.

Ilman kirjastoa en voisi elää, ilman kirjastoja maamme olisi takapajula. Kirjastot ovat parhaita palvelulaitoksia Suomessa. Saamme sieltä mieleisiä, sopivia ja tärkeitä kirjoja käyttöömme iästä riippumatta. Pienelläkin kirjastolla voi olla hyvä valikoima, kun se tekee yhteistyötä naapurikunnan ison kirjaston kanssa. Kaukolainat ovat tuiki tarpeellisia monille ihmisille, jotka opiskelevat. Kirjastosta saa kirjojen lisäksi lehtiä, musiikkia, elokuvia, dokumentteja jne. Tallennemuodot ovat moninaiset, kirjojen lisäksi on äänikrjoja, e-kirjoja, cd-levyjä, dvd--tallenteita ja vaikka mitä. Ilman lukemiani romaaneja, en titäisi näin paljon Afrikasta, Aasiasta, Etelä-Amerikasta, historiasta jne

Lähikirjastot muuttuvat yhä enemmän koulujen yhteydessä oleviksi lapsiperhekirjastoiksi. Isoista kaupunkien pääkirjastoista tulee monilainaamoja, palvelukeskuksia ja virtuaalipaikkoja (jos on rohkeutta, näkemystä ja rahaa toteuttaa). Keskikokoiset kirjastot ja niiden lähikirjastot ovat väliinputoajia, jotka tulevan kuntauudistuksen henkilöstöjäädytyksen sulettua ovat vaikeuksissa ja eläköitymisen myötä katoavat. Paperi tulee vähenemään. (Pakko)siirrytään e-muotoon. Kokoelmat supistuvat ja kauko- ja kimppalainaus lisääntyvät ja siitä pitää asiakkaan vähän maksaa. Kun maksullisuus ja sähköisyys lisääntyvät, kirjastot kilpailevat muiden sähköisten palvelujentarjoajien kanssa. Mutta kirjasto on muinaisjäänne vasta sitten kun ruokakaupatkin ovat sitä.