Harva susivihaaja ymmärtää, että eläinten raatelutapaukset ovat pitkälti Suomen nykyisen susipolitiikan seurausta, Suomessa kun kaadetaan usein koko lauma ja johtajasudet, luvan kanssa tai ilman. Susiviha pohjautuu pääosin kykenemättömyyteen ymmärtää sekä eläinten että omaa käyttäytymistä. Susilaumojen liiallinen verottaminen ja aikuisten johtajasusien tappaminen itseasiassa aiheuttaa raatelutapauksia. Syykin on selkeä; susi tarvitsee lauman saalistaakseen. Yksittäisten ja nuorten susien saalistaminen harvoin onnistuu. Hyökkäykset jäävät raatelujen tasolle. Ratkaisu ongelmaan ei ole tappaa viimeisiäkin yksilöitä, vaan olla tappamatta kokonaisia susilaumoja ja johtajia, kuten nimenomaan on tehty. Suomessa susia tapetaan perusteetta ja epäeettisesti laumoittain lippusiimalla, moottorikelkalla, helikopterilla tai myrkyttämällä. Toki eläinten raatelutapaukset ovat ikäviä. Poronomistajat ansaitsevat ja saavat vahingoistaan korvaukset. He selviytyvät jatkossakin. Susi tätä menoa ei.

Kyllä yksikin susi ja vielä kolmijalkainenkin kykynee tappamaan aikaisen hirven.

Piippolan ja Kestilän välimaastossa oli lupa vaivaisen suden kaatamiseen, ensimmäisenä päivänä kaato ei onnistunut. Sudelta tosin oli yön aikaan kaataa täysikasvuinen naarashirvi. Todistajat ovat elossa, ei susi tarvitse laumaa tappaakseen, tietenkin laumalta onnistuu paremmin, mutta yhtä tuskainen on hirven kuolema.

Suomen susipolitiikka on erittäin kauaskatsoinen ja harkittu.

Usea susien kaatoa vastustava ei pysty ajattelemaan rationaalisesti ja heillä ei ole omakohtaista kokemusta susista kuin eläintarhoista ja tietysti luettavissa olevasta informaatiosta. Heillä on vaikea hahmottaa valtavasta informaatio tulvasta olennainen, sen vuoksi susien suojelusta on monelle tullut harrastuspohjainen toiminta jota he eivät edes itse pysty konkreettisesti selittämään.

Eniten huvittaa yksilöt jotka haluavat suojella kaikkea ja lounaaksi syövät liharuokaa, tällaista toimintaa kutsutaan tekopyhyydeksi.

Nythän uutisoinnin mukaan siellä porojen kuolinpaikalla on käynyt puolueeton petoasiantuntija, jonka selvityksen mukaan tapahtuma on suden syytä. Jo pelkän liikenneturvallisuuden vuoksi poroalueilla ei tarvita petoja säikyttelemässä porotokkia, etenkään näillä eteläisimmillä.

Miten niin susi/sudet? Poromiehet näkevät susia kaikkialla; ne petokorvaukset nähkääs. Hyvä vaan, että vähän vähensivät tuota järjettömän suurta porokarjaa, oli sitten susi tai joku muu. Ikävää vaan, että veronmaksajan piikkiin tämäkin menee.

Joo voihan se olla että äestävä traktori tai sääsket olivat raadelleet kylkiä auki poroista ja syöneet niistä osan. On myös mahdollista, että petovastaiset kiihkoilijat oli kylväny suden karvoja ympäriinsä pitkin luola-aapaa. Niitähän on joka jampalla jemmassa vastaavia tapauksia varten.

Susi kuuluu eläintieteelliseen museoon ja kestävintä käyttöä on karvalakki

Petokorvaus vai vitsi? Onko ihmisillä yleisesti petokorvauksista oikea käsitys? Esim. Metsästyskoira jonka peto tappaa, korvaushinta on 1200€ josta vähennetään 27% koska korvausmäärärahat loppuvat kesken tänävuonna, jää jäljelle 876€ ja kun koiran omistaja on palkkatyössä ja tuo korvaus katsotaan maataloustuloksi siitä lähtee vielä veroa lisätulo prosentin mukaan joka on 40% niin jäljelle jää 525,60€. Kuitenkaa tuo summa ei riitä edes pentuun saatika koulutettuun metsästyskoiraan. Toinen esimerkki: Kirjavan "aapiskukkon" todellinen ostohinta on 60-120€, korvaushinta 2,50€ - 27% - 40% käteen jää 1,09€ jolla ei saa edes siitosmunaa. Samaa kaavaa käyttäen Highland Cattle siitos sonni ostohinta 4000-15000€ korvaus 1000€ - 27% -40% jää käteen 438€, emolehmä ostohinta 2500-4000€ korvaus 760€ - 27% - 40% jää käteen 333€, vasikka ostohinta 1500-2500€ korvaus 170€ - 27% - 40% jää käteen 74€. Hinnasto löytyy googlaamalla FINLEX 791/2010. Korvauksia saa vielä odottaa vuoden puolitoista.

Tämä uutinen on poroista. Niistä korvataan "käypää arvoa vastaava määrä kaksinkertaisena". Luulisi riittävän vaikka korvausmäärärahat ei riitä täyteen korvaukseen ja veroja joutuu maksamaan. Joutuu siitä lihan normaalistakin myynnistä maksamaan. Veronmaksajalle olisi halvempaa ostaa poronliha kaupasta ja syöttää suoraan susille.

Porojen korvaushinnat löytyy FINLEX 791/2010.

Siitosvaadin 523,95€. Teurasvaadin 174,65€. Siitoshirvas 374,25€. Teurashirvas ja -härkä 249,50. Ajoporo 374,25€. Siitosvasa 219,56€. Teurasvasa 109,78. Kaikista näistä hinnoista vähennetään MMM. mukaan 27% korvausmäärärahojen loppumisen vuoksi ja sen jälkeen verot.

Nuohan on aivan tolkuttomia hintoja. Korvataanko poroista todella noin kovia summia?

Tietääkö partamooses paljonko siitosvaadin tai ajoporo maksaa jos sen ostaa elävänä?

Miten niin susi/sudet? Poromiehet näkevät susia kaikkialla; ne petokorvaukset nähkääs.

-Ehkä siksi, että niitä alkaa olla kaikkialla.

Susia on Suomessa ehkä 100 kappaletta. Susipropagandalla ei ole todellisuuspohjaa.

Etelä-Suomessa on alle 10 sutta.

Pelkästään Pohjois-Pirkanmaalla on pari kymmentä sutta... Mutta sehän ei olekaan etelä-suomea... Aika vikkeliä ne 100 sutta kun kerkiävät ravata ympäri Suomea siihen tahtiin, että niitä luullaan olevan moninkertaisesti enemmän kuin vain 100 kpl.

Onko todisteita että kyse on sudesta? Tokka on poinut säikähtää vaikka naapurin mopopoikaa tms.

Kun peto sitten käy sitten syömässä raatoa, heti syytetään sutta.

Tarvittaessa suden voi tappaa, mutta ei pelkän petopelon takia. Pohjoisempana taas olisi syytä vähentää porojen määrä luonnon kestämälle tasolle.

Korppi on maailman ovelin lintu kuten tuo espoolainen tunturisusi tuntuu tietävän. Nämä korpit olivat osanneet tehdä suden jälkiäkin hämätäkseen uunoja poromiehiä. Petokorvauksella ei kata vahinkoa. Käsitätkö että siinä korvataan osa elukan arvosta mutta se raha menee uuden hankkimiseen + siihen koko hoitoajan vaiva ja kulut päälle?

Suomi on täynnä suvaitsemattomia idootteja joille elämä muutaman suurehkon kaupungin ulkopuolelta saisi loppua - he eivät tapa susia mutta kokonaisia ihmisen asuttamia seutuja. Näinen suvaitsevaisuus ei yllä suomalaiseen elämänmuotoon eikä "maaseutu-suomeen" - heitä kyllä kiinnostaa kaikkien muiden maiden ihmisten ja elämän suojelu.

Tällä hetkellä vähemmistö sortaa enemmistöä kun em. kaupungeissa asuu selekästi alle puolet Suomen väestöstä. Mutta Median ja näin ollen myöskin manipulaation valta on tällä hetkellä Helsingissa ja hiukan Tampereella. Ja niiden tahdon mukaan maa elää. Sudesta on tehty politiikan väline, jossa itse lajin suojelulla ei ole mitään tekemistä. Tulee niin elävästi mieleen 70 - luvun Suomi jossa Stalinisteilla oli suhteettoman suuri valta. Heillekin tarkoitus pyhitti kaikki keinot ja totuus ja suhteellisuudentaju oli tarpeettomia..

Kyllä tuhannen suden joukosta voi muutaman häirikkösuden lopettaa. Ei näitä susien suojelijoita tarvitse kuunnella.

niin just miksi nämä jänkä joonakset antaa porojensa juosta vapaana joka paikassa,eihän koiratkaan saa olla irti.

Yksi luonnonmukaisimmista lihantuotantotavoista pitäsi siis mielestänne lopettaa? Ruokittaisittaisiinko sitten nämä häkkiporot teollisella rehulla? Eiköhän ole parempi että pistetään susia hengiltä ja poronlihat ihmisten poskeen susien sijaan. Petoja tarvitaan tietysti pitämään ekosysteemiä tasapainossa, mutta ihminen voi korvata osaltaan petokantaa metsästäessään hirvieleäimiä tai teurastaessaan poroja. Tällainen metsän "sadon" hyödyntämien on paljon luonnonmukaisempaa kun nykyinen tehomaatalous ja vaikkapa lihaluujauhon syöttäminen nautakarjalle

--------------------------------------------------------------------------------

Voi Pyhä Yksinkertaisuus klo 14:25: Niin muuten nykyisinkin porot ruokitaan teollisella rehulla. Jäkälää rahdataan Kuhmon seudulta rekkakuormittain. Miksikö?

Poromäärät ovat vaan yksinkertaisesti niin suuria, että laitumet eivät riitä.

Porotalous pitäisi jyvittää saamelaisille; heille tuet ja korvaukset. Muualla porotaloutta, taloutena ole ollutkaan, poroja kylläkin.

Susi on hyvä- porokarjan rajoittaja ja sen touhuihin ei ihmisen tulisi ryhtyä.

Siis se porotalouden luonnonmukaisuus; laiduntavat maanviljelijöiden pelloilla, kasvimailla, jne. Sekö on luonnonmukaista taloutta???

Poronhoitoalue pitäisi kiireimmin siirtää sinne vanhalle paikalleen, napapiirin tuntumaan.