Kotimaa |

Onnellinen voi olla, vaikka elämänlaadussa riittäisi parannettavaa paljonkin

Koulutusaste ja asuinpaikka vaikuttavat selkeästi suomalaisten kokemuksiin elämänlaadusta, mutta eivät välttämättä onnellisuudesta. Uudellamaalla elävät kokevat elämänlaatunsa paremmaksi kuin suomalaiset keskimäärin, mutta samalla he ovat onnellisuustilastossa pohjalla. Pohjois-Karjalassa puolestaan ollaan tyytymättömimpiä elämänlaatuun, mutta samalla maakunnan ihmiset ovat onnellisempia kuin suomalaiset keskimäärin.

Mikkelin torikuva
Mikkelin tori. Kuva: Inka Hannonen / Yle

Ihmisten kokemukset elämänlaadustaan poikkeavat toisistaan eri puolilla Suomea. Huonoin tilanne on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimuksen perusteella Itä-Suomessa, missä vain noin joka toinen kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Etelä-Suomessa ja Lapissa kokemukset ovat parempia: niissä noin 55 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kokee elämänlaatunsa hyväksi.

– Itä-Suomen ja Etelä-Suomen välinen ero on tilastollisesti jo ihan merkitsevä. Alueiden välillä on muutenkin selviä eroja, etenkin jos tarkastellaan kuntakohtaisia tuloksia, THL:n kehittämispäällikkö Jukka Murto toteaa.

Itä-Suomen sisältä löytyy myös alueellisia eroja. Pohjois-Karjala on elämänlaatuunsa tyytymättömin maakunta Suomessa, kun taas Pohjois-Savossa ollaan vain hieman koko maan keskiarvon alapuolella. Etelä-Savo sijaitsee näiden kahden välissä.

Murrolla ei ole antaa suoria vastauksia siihen, mistä alueelliset erot johtuvat. Kokemuksiin elämänlaadusta vaikuttavat kehittämispäällikön mukaan esimerkiksi elinkeinorakenne, työllisyys- ja koulutusmahdollisuudet sekä se, miten hyvin liikenneyhteydet toimivat.

– Työllisyystilanne voi osittain selittää asiaa. Jos on taloudellisesti hankalaa, se tietysti näkyy tuloksissa. Jos on työttömänä, se voi myös kaventaa sosiaalisia verkostoja ja vaikuttaa omanarvontunteeseen. Iäkkäillä taas toimintakykyrajoitteet ja sairaudet voivat estää sen, että he pääsisivät liikkumaan, osallistumaan ja näkemään ystäviä.

Matalasti koulutetut ja iäkkäät tyytymättömimpiä elämänlaatuunsa

Valtakunnallisesti tarkasteltuna miesten ja naisten kokemuksissa elämänlaadusta ei ole eroja, mutta ikäryhmittäin tarkasteltuna eroja löytyy.

– Kokemus omasta elämänlaadusta heikkenee, kun ikää karttuu.  75-vuotta täyttäneistä enää 40 prosenttia kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi, Murto sanoo.

Selviä eroja löytyy myös koulutusryhmittäin.

– Matalasti koulutetut kokevat elämänlaatunsa selvästi huonommaksi. Suurin piirtein 45 prosenttia matalasti koulutetuista kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun taas korkeammin koulutetuilla ollaan tuolla yli 60 prosentin tuntumassa. Keskitason koulutetutkin ovat lähempänä 60:tä prosenttia.

Naisilla näkyy hieman sitä, että iän myötä onnellisuuden kokemus näyttäisi laskevan. Miehillä taas tilanne on päinvastainen.

– Jukka Murto, THL:n kehittämispäällikkö

Tiedot perustuvat THL:n viime lokakuussa julkaisemaan alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen. Vuosina 2013–2015 tehtyyn tutkimukseen kerättiin tiedot yli 170 000:lta yli 20-vuotiaalta suomalaiselta. Kaikista yli 30 000 asukkaan kaupungeista voi tarkastella tilastoja erikseen THL:n sivuilta.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin muun muassa, miten tyytyväisiä he ovat terveyteensä, kykyynsä selviytyä päivittäisistä toimista, itseensä, ihmissuhteisiinsa, asuinalueensa olosuhteisiin ja sitä, onko heillä riittävästi tarmoa selviytyä arkipäivän elämästä ja tarpeeksi rahaa tarpeisiinsa nähden.

– Monipuolisesta mittaristosta koostettiin elämänlaatua kuvaava indikaattori. Kysymykset mittaavat elämän laatua psyykkisellä, fyysisellä, sosiaalisella ja ympäristöulottuvuudella, Murto kertoo.

Hyvä elämänlaatu ei takaa onnellisuutta

Ihminen voi olla onnellinen, vaikkei kokisikaan elämänlaatuaan täydelliseksi. Koettua hyvinvointia selvitettäessä kysyttiin osallistujilta, ovatko he viime kuukauden aikana kokeneet itsensä suurimman osan aikaa onnellisiksi.

Tulosten perusteella Suomen maakunnista elämänlaatuunsa tyytyväisimmät ihmiset asuvat Uudellamaalla, mutta samaan aikaan he ovat onnellisuustilastossa toiseksi viimeisiä. Elämänlaatunsa surkeimmiksi kokevat pohjoiskarjalaiset puolestaan ovat onnellisempia kuin suomalaiset keskimäärin.

Usein kysytään tuoko raha onnea, niin välttämättä näin ei ole.

– Jukka Murto, THL:n kehittämispäällikkö

Keski-Suomessa asiat ovat hyvin kummallakin mittarilla. Siellä asuvat onnellisimmat ja elämänlaatuunsa toiseksi tyytyväisimmät ihmiset. Myös Lappi on molemmilla listoilla korkealla. Onnettomimpia ihmiset olivat tutkimuksentekohetkellä Pohjanmaalla.

Ikäryhmittäin suuria eroja ei löydy. Yli 75 vuotta täyttäneet ovat hieman onnettomampia kuin heitä nuoremmat ikäluokat.

– Naisilla näkyy hieman sitä, että iän myötä onnellisuuden kokemus näyttäisi laskevan. Miehillä taas tilanne on päinvastainen. Näyttäisi siltä, että vanhemmissa ikäluokissa itsensä onnellisiksi kokevien miesten osuus on hieman yleisempi kuin 20–54-vuotiailla, Murto analysoi.

Koulutustausta ei onnellisuuden kokemukseen tutkimuksen perusteella vaikuta.

– Usein kysytään tuoko raha onnea, niin välttämättä näin ei ole. Kun kysytään, miten rahat riittävät, niin sen suhteen tilanne voi olla huono, mutta kun kysytään, oletko onnellinen, niin se on taas jokaisen yksilöllinen kokemus. Vaikka olisi taloudellisesti tiukkaa, eikä työllisyystilannekaan paras mahdollinen, niin jos vaikka perhesuhteet ovat kunnossa ja saa harrastuksista iloa elämään, niin silloin voi kuitenkin kokea itsensä onnelliseksi.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä