Oopperajuhlien satavuotinen historia  on merkittävää paitsi juhlien, myös koko Savonlinnan kannalta. Alkava juhlakausi onkin tavallista juhlavampi jo määränkin puolesta. Juhlat aloittaa 100-vuotisjuhlagaala torstaina 5.7. Se esitetään suorana TV-lähetyksenä myös Yle Teema -kanavalla.

Oopperateoksia ohjelmistossa on seitsemän. Niistä kaksi on maailman ensi-iltoja. Juhlat aloittaa Kimmo Hakolan uutuus ”La Fenice”, Juhlien loppupuolella nähtävä ”Free Will” on maailmanuutuus myös tekotavaltaan. Sen on suurelta osin laatinut laaja kansainvälinen yhteisö joukkoälyn voimalla internetin välityksellä.

Perinteiset suosikit ovat Verdin ”Aida”, Mozartin ”Taikahuilu” ja Wagnerin ”Lentävä hollantilainen”. Ohjelmiston kokoaminen klassikoista ja suomalaisista uutuusteoksista on yksi Savonlinnan Oopperajuhlien johtoajatuksista.

Vieraileva oopperatalo on Norjan valtionooppera ja -baletti. Teokset ovat Brittenin ”Peter Grimes” ja Kvernokkin ”Neljäs yövahti”.

Juhlavuosi näkyy ja kuuluu

- Meillä on seitsemän oopperaa tämän kuukauden aikana, mikä on valtava määrä festivaalille. Sitten meillä on ympärille rakennettu tämmöinen fringe -ohjelmisto, sanoo oopperanjohtaja Jan Hultin.

Fringe festivaali sisältää reilusti toista sataa oheistapahtumaa, eli konsertteja, teatteria, pop-up -esityksiä, performansseja, näyttelyitä ja seminaareja.

- Kyllä tämä kaupunki hyvin vahvasti ja voimakkaasti elää tässä juhlatunnelmassa, vakuuttaa Hultin.

Myötä- ja vastamäkeä

Oopperajuhlien asema ei suinkaan ole aina ollut vakaa. Jo Aino Ackté sai kuulla kaupunginvaltuutetuilta, että mokoma juhla tarpeettomasti häiritsee idyllisen pikkukaupungin ja sen köyhän ja yksinkertaisen väen elämää. Eikä uusi alku vuonna 1957 ollut helppo sekään. Oopperaa leimattiin eliittitaiteeksi ja - kuten jo Aino Acktén aikana - epäiltiin sen mahdollisuuksia pienessä Savonlinnassa.

Nykyisiä juhlia perustamassa ollut ja 27 vuotta johtotehtävissä toiminut filosofian tohtori Pentti Savolainen tuntee juhlien vaiheet. Hän on myös väitellyt tohtoriksi aiheesta ja julkaissut useita kirjoja. Uusin julkistetaan juhlien aikana.

- Kyllä siinä alussa oli työtä kovasti, mutta vähitellen ne siitä alkoivat. Mutta vuonna 1972 oltiin jo niin pahassa pulassa, että puhuttiin oopperajuhlien hautajaisista. Sitten saatiin Martti Talvela taiteelliseksi johtajaksi.

- Martin sitkeällä työllä saatiin asenteet muuttumaan. Enää ei oopperasta käytetty sanontaa, että se on sitä eliittitaidetta, vaan se on sellaista joka kuuluu kansalle, Pentti Savolainen kertoo. Talvelan näky tinkimättömästä laadusta ja suomalaisuudesta on edelleen juhlien kantava voima.

Savonlinnan Oopperajuhlat on maailman kolmanneksi vanhin oopperajuhla. Vanhempia ovat vain Saksan Bayreuthin ja Itävallan Salzburgin festivaalit.

Korvalla ja kukkarolla

Oopperajuhlien arvo on kirkastunut Savonlinnassa viimeistään lompakon kautta. Jo Aino Acktén aikana yleisön majoitus ja muonitus toi rahaa. Tosin Ackté itse menetti suuria summia, kun juhlien tulot eivät riittäneet kuluihin.

Nyt kymmenien tuhansien vieraiden tulo on seudulle hyvin merkittävä. Itä-Suomen yliopiston viime vuonna tekemä tutkimus osoittaa, että vaikutus Savonlinna talousalueelle oli yli 97 miljoona euroa, mikä vastaa yli 1700:aa henkilötyövuotta. Omin silmin vaikutuksen voi nähdä Savonlinnan torilla.

- Näitä me odotamme oikein innolla. Saamme palkata työntekijöitä ja se merkitsee meille paljon. Savonlinnan tori on erittäin hiljainen, kun oopperat loppuvat. Se on tärkeä juhla ja tämän satavuotisjuhlan odotamme tuovan vielä enemmän asiakkaita, todistaa yrittäjä Sirkka Makkonen.

- Yrittäjien toiveille voi olla pohjaa. Oopperajuhlien tavoite on ennätyksellinen 70.000, sanoo oopperanjohtaja Jan Hultin.

- Jos otamme kaiken ohjelmiston huomioon, myös Fringe Festivaalin, niin varmasti täyttyy. Kaiken kaikkiaan voisi olla jopa yli 80.000 ihmistä kesäaikana näissä tapahtumissa.