Ope maalaa näyttelyn
Kuvataiteilija Heidi Vasara on seikkaillut kuvan maailmassa jo parikymmentä vuotta. Alan opiskelu, omien töiden työstäminen, näyttelyt ja alan opettaminen muodostavat sisällön taiteilijan palettiin. Seuraava näyttely avautuu Oulussa syksyn tullen.
Joensuussa Pekkalan kartanon mailla asustava kuvataiteilija Heidi Vasara pohtii samaa dilemmaa kuin moni muukin luovan alan ammattilainen. Mikä kaikki omaan ammattikuvaan kuuluu ja mahtuu, ja mikä on eri osa-alueiden tärkeysjärjestys?
- Nuorempana oma tekeminen, maalaaminen, oli kenties ehdottomampaa; sille oli aikaa löydyttävä. Nyt osaa jo nähdä myös opettamisen ja ohjaamisenkin kuuluvan samaan taiteen tekemisen jatkumoon, Heidi Vasara pohtii.
Mikkelistä kotoisin oleva Vasara on kiertänyt muun muassa Savonlinnan, Kanneljärven, Imatran ja Lahden kautta Joensuuhun. Kuvataiteen opinnot eivät olleet itsestäänselvä alan valinta.
Se on aika jännittävä hetki, kun näyttely on pystytetty ja sitä katselee juuri ennen yleisön saapumista. Kokonaisuutta on vaikea arvioida täysin, ennen kuin teokset ovat paikoillaan.
- Kuva ja piirtäminen on kyllä kiinnostanut aina, mutta toinen vaihtoehto olisi voinut olla vanhustyö. Olin puoli vuotta töissä vanhainkodilla, ja harkitsin jo aika vakavasti sille alalle lähtemistä. Sitten Sulkavan kansanopiston maalauspiiristä tuli muilta niin suorasukaista usutusta kuvataidealalle, että vaaka kallistui näin päin, kuin se nyt on mennyt, Vasara kertoo.
Apurahataivas
Heidi Vasara on pitänyt jo paljon näyttelyitä, sekä yksityisiä että toisten kanssa ryhminä koostettuja.
- Molemmissa on puolensa. On ollut upeita kutsu- ja teemanäyttelyjä, joissa on työstetty joitakin tiettyjä teemoja, ja työskennelty ryhmänä. Toisaalta taas yksin tekeminenkin on nautinnollista, Vasara kertoo.
Taiteilijan kotoa löytyy sekä vahvasävyisiä öljyväritöitä, että hennon pastillinsävyisiä akvarelleja. Stipendiaattimatkalta Saksasta on tarttunut mieleen sekä kaupunkikuvaa, että väljää, avaraa maisemaa.
- Apurahat antavat tällä alalla tilaa omalle työskentelylle ja taiteen teolle. Esimerkiksi 2002 ja 2007 sain työskennellä taiteilijaresidensseissä Saksassa. Myös valtion 1-vuotinen taiteilija-apuraha vuonna 2005, sekä erilaisten rahastojen ja taidetoimikuntien myöntämät apurahat ovat olleet tärkeitä ja tuovat vapautta tekemiseen, Vasara kertoo.
Myös osallistuminen Taiteilijaseuran, ja erityisesti Taidekeskus Ahjon hallituksen työskentelyyn ovat olleet takavuosina voimallisemminkin osa alalla toimimista.
Tällä hetkellä Heidi Vasara opettaa tauon jälkeen jälleen Pekkalan kuvataidekoulussa, kylläkin lasten sijaan aikuisia. Lasten maailmaa pitää näkösällä oma 5-vuotias tytär.
Seuraava yksityisnäyttely Heidi Vasaralla on Oulussa, varsin tuoreessa Galleria Kajasteessa ensi lokakuussa. Näyttelyn perustana ovat vuosi sitten Joensuussa Taidekeskus Ahjossa nähdyt työt, jotka saanevat matkaansa jonkun tuoreemmankin teoksen.
Tuoreimmat aiheesta: Pohjois-Karjala
Tonttikiista 1920-luvulta: Suojeluskunta voitti taistelun Pielisjoen linnasta Joensuussa
Kunnalliset tontti- ja kaavoituskiistat ovat tätä päivää, mutta on sitä osattu olla napit vastakkain ennenkin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä on 1920-luvulla käyty taistelu Pielisjoen pienoisessa saaressa sijaitsevasta tontista ja siellä sijainneesta viljamakasiinista Joensuussa. Vastakkain olivat Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiiri ja Joensuun kaupunki. Suojeluskunta voitti
Kiteeläiset eivät niele suurpankkia - "Miksi lähteä venettä kaatamaan?"
Vaikka kiteeläisille on varattu yhdessä juukalaisten kanssa enemmistö suunnitellun suurpankin kaikkiin hallintoelimiin, ei pankkien yhdistäminen maistu osalle Kiteen Osuuspankin väestä sitten millään.
Nuorisotakuu yskien käyntiin - kolmannes jää toimien ulkopuolelle
Pohjois-Karjalassa huhtikuussa päättyneistä nuorten työttömyysjaksoista vajaa kolmannes johti työllistymiseen. 208 nuorta jäi kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle.
Lyhytkin urakka voi olla väylä pidempään työsuhteeseen
Pitkäaikaistyötöntä ei kosketa se, onko työ palkkatuettua vai ei, työllistämishankkeeseen kuuluvaa vai ei. Tärkeintä on, että työtä löytyy edes lyhyeksikin aikaa.
Kaivosyhtiö sai uraaninetsintäluvan - vastustajat rustaavat valituksia
Euro Skandinavian Uranium sai Tukesilta luvan jatkaa uraanin etsintää Joensuun ja Kontiolahden alueilla. Uraanikaivosten vastaisen kansanliikkeen mukaan päätös on lainvastainen eikä siinä oteta huomioon ympäristölainsäädäntöä.
Työttömyys pitää Pohjois-Karjalaa otteessaan
Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on edelleen Suomen synkin. Vaikein tilanne on Lieksassa, Tohmajärvellä ja Juuassa.
10 vuotta vanha valtuustoaloite heräsi henkiin Ilomantsissa
Ilomantsilaisen Seppo Lehtisen 10 vuotta vanha valtuustoaloite kalojen kutupaikkojen ennallistamiseksi Koitajoella nytkähti eteenpäin. Kunnanhallitus päätti viimein näyttää vihreää valoa joen ennallistamisprojektille.
Pohjois-Karjalan osuuspankkifuusio riippuu Kiteestä
Pohjois-Karjalan kolmen paikallisosuuspankin yhdistyminen ratkeaa tiistai-iltana. Ennakkoarvailujen mukaan yhdistyminen on kiinni Kiteen edustajistosta, jossa on eniten soraääniä yhdistymisen osalta.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Riikinnevan polttolaitoshanke hakee 12 miljoonaa valtiolta
Itäsuomalaiset jäteyhtiöt suunnittelevat täydellä tohinalla yhteistä jätteenpolttolaitosta Leppävirralle. Varsinainen investointipäätös tehdään loppusyksystä. Polttolaitoksen avulla asukkaille luvataan tarjota edullinen ja ympäristöystävällinen jätehuolto.
