Perämeri |

Oppilaat loppumassa aikuislukioista

Perinteiset aikuislukioiden tehtävät ovat vähentyneet viime vuosina. Kansan koulutustason nousemisen johdosta tarve aikuisten perus- ja lukiokoulutukselle on nykyään vähäinen. Esimerkiksi Kemissä perinteisen aikuislukion ykkösluokan alkaminen syksyllä on epävarmaa. Nykyään monien aikuislukioiden pääasiallista työsarkaa on kouluttaa maahanmuuttajia.

Peruskoulu on ollut olemassa jo 40 vuotta ja aikuisväestön koulutustarvetta sen osalta ei juuri enää ole. Myös lukiokoulutuksen yleistyminen ja monipuolinen ammatillinen koulutus ovat vähentäneet aikuislukion tarvetta.

Nykyään on vähemmän aikuisia, jotka suorittavat vuosien kouluputken ja joiden haaveissa siintää ylioppilaslakki. Kemin Aikuislukiossa on huomattu, että opiskelijoilla on nykyään erilainen tausta kuin aikaisemmin.

- Oppilasaines on muuttunut. Aikaisemmin oli aikuisia oppilaita, joilta puuttui nimenomaan peruskoulutus, ja he halusivat suorittaa lukion oppimäärän. Valkolakki oli hyvin arvostettu siihen aikaan, muistelee Kemin Lyseon lukion aikuispuolen opinto-ohjaaja Anne Alasaukko-oja.

Nyt moni opiskelija on nuori, jolta lukio on jäänyt kesken. Myös useat kaksoistutkintoa opiskelevat hakeutuvat aikuislukioon. Opiskelijoiden keski-ikä on laskenut selvästi - kun se aiemmin oli 30 vuoden tienoilla, nyt liikutaan 20 vuoden vaiheilla.

Uuden ryhmän aloitus epävarma

Vuonna 1971 aloittaneessa Kemin lyseon lukiossa mietitään tänä keväänä, otetaanko ensi lukuvuonna aikuislukioon uutta ykkösluokkaa.

- Viitenä viime vuonna meillä on oltu varpaillaan, että saadaanko lukion ensimmäinen luokka muodostettua. Vähitellen oppilasmäärä on hiipunut ja koko ajan on pelko, miten ensi vuonna käy, Alasaukko-oja kertoo.

Kemissä haluttaisiin säilyttää aikuislukio-opinnot myös sen perinteisessä merkityksessä. Opintoja yritetään markkinoida jo varhain keväällä.

- Ajattelimme, että ilmoittautuminen olisi jo toukokuussa, jotta saisimme tiedon, alkaako ryhmä, Alasaukko-oja suunnittelee.

Uusi haaste maahanmuuttajien koulutuksessa

Aikuislukio, aiemmalta nimeltään iltalukio, on aina kuvastanut yhteiskunnan kehitysvaiheita. Nyt työllistää maahanmuuttajien kouluttaminen.

Aikuisten maahanmuuttajien peruskoulu auttaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja antaa hyvän mahdollisuuden oppia suomea.

Mustafa Tahil Hawar on irakilaislähtöinen aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun opiskelija. Hän on tyytyväinen koulutukseen.

- Täällä voi keskustella toisten kanssa. Esimerkiksi voi kertoa toisille, mitä teen illalla. Siinä oppii uusia sanoja. Suomen kieli on tärkeä meille ja sitä pitää osata, Mustafa Tahil Hawar kertoo.

Kommentoi aihetta (5 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • ALYO

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Voisikohan maahanmuuttajien ja "syrjäytymisvaarassa olevien kakaroitten" tungos aikuislukioissa millään tapaa olla syynä suosion romahtamiseen?

  • nuori

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Itse olen aikuislukiossa ja todella hyvä paikka on. Paljon rauhallisempi ja viihtyisämpi opiskelupaikka kuin tavallinen lukio. Opettajat ja opiskelutoverit ovat paljon mukavampia. Vanhempienkin ihmisten kanssa tulee juttuun oikein hyvin. :) Maahanmuuttajista ei ole mitään haittaa.

    Illat vaan venyvät välillä vähän turhankin pitkiksi iltaopiskelussa.

  • Onneksi on aikuislukio

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Ei pidä yleistää. Isommilla paikakkunnilla aikuslukioilla riittää oppilaita. Suomalaista hyvää systeemiä ei saa romuttaa, vaikka opiskelijoiden ns. status on muuttunut. Aikuislukiot takaavat sen, että on aina toinen mahdollisuus paikata keskenjääneitä opintoja tai aloittaa opinnot, joihin ei ollut aiemmin mahdollisuutta. Kuvittele, että olisit esim. 25-vuotias, jolla peruskoulu tai lukio on jäänyt kesken. Menisitkö suorittamaan sen loppuun nuorten joukkoon? Meillä on hyvät nuorten koulut, mutta aina on heitä, jotka valitsevat syystä tai toisesta normaalista poikkeavan opintopolun.

  • ajat ovat muuttuneet joten koulutuksen pitää sopeutua

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Niin kyllä käytäntö on osoittanut että peruskoulun jälkeen erikoistuminen johonkin ammattialalle ja kohtuullinen kielitaito ovat parempi ratkaisu kuin juuri ja juuri läpäisty "valkolakki". Valkolakki on silloin ok kun puhutaan valiojoukoista n 10-15 kaikista. Nykyiset työmarkkinat vaativat erilaisia perustietoja kuin n 40 vuotta sitten joten ei ihme että lukio alkaa olla tiensä päässä. Siellä lukiossa tulee sitä ns "sivutuotetta " jolla ei ole mitään käyttöä työelämässä. Erikoistuminen on avainsana tulevissa työmarkkinoissa.

  • Ohi on

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Eikö työkkäri enään patistakkaan 60v lukioon.

Tuoreimmat aiheesta: Perämeri

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä