- Tämä on aikaa, jolloin oravien massat ovat lisääntymisvireessä. Auton alle juoksevat oravat ovat siitä melko varma merkki, vahvistaa konservaattori Ari Karhilahti Turun eläinmuseosta.

Karhilahden mukaan oravat muuttuvat kiimassa leikkisiksi ja saattavat esimerkiksi vilistää porukalla puun runkoa pitkin edestakaisin pitkän aikaa.

- Nämä porukassa vipeltävät oravat ovat hommassa niin 'leikeissään', etteivät ne kiinnitä mitään huomiota esimerkiksi autoihin. Siinä saattaa sitten jäädä useampikin orava auton yliajamaksi yhdellä kertaa, Karhilahti sanoo.

Tuntitolkulla päättömän näköistä pöhköilyä

Oravat voivat jatkaa leikkisää kisailuaan tuntitolkulla.

- Se kestää ja kestää niin, että kyllä siinä ihmisen keskittymiskyky herpaantuu sitä seuratessa paljon ennen kuin oravan. Yli tunninkin voivat siinä kisata keskenään.

Karhilahti ei osaa sanoa, nostaako kisailu sukupuolista virettä vai onko kyse vain leikistä.

- Touhu näyttää sellaiselta natta-hipalta, että 'näetkö minut, menen sinua piiloon!' -leikiltä. Peräkkäin menevät ja kaikenlaisia hulluja elkeitä toisilleen esittävät, Karhilahti kuvailee.

Ensimmäiset poikaset ovat jo syntyneet

Vaikka suurin osa oravista siis vasta etsii itselleen kumppania, jonka kanssa tehdä poikasia, ovat jotkut pariskunnat jo ehtineet tehdä vuoden ensimmäisen poikueensa.

- Joka vuosi syntyy talviturkkipoikasia jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Hankipoikaset onkin jänniä. Joka vuosi niitä myös toimitetaan eläinhoitoloihin, kun niiden emo on kuollut tai on tullut joku muu hämminki, Karhilahti sanoo.

Ihmisen toimet vaikuttavat kantaan

Orava oli ennen vanhaan haluttu saalis ja vaikka ihminen on kehittänyt toiset valuutat oravannahkojen tilalle, on ihmisen toiminnalla edelleen suuri vaikutus oravan kannan suuruuteen.

- Kanta on aina sitä suurempi, mitä enemmän metsästä löytyy kuusen käpyjä. Hyvä käpyvuosi aikaansaa hyvän määrä oravia ja päinvastoin, Karhilahti kertoo.

Oravia on Karhilahden mukaan Suomessa nykyisin huomattavasti vähemmän kuin ennen vaikka niitä nykyisinkin on runsaasti.

- Suuria kuusikoita on nykyisin harvassa. Nykymetsissä puut kasvavat myös paljon pienemmiksi kuin ennen ja isommissa puissa oli tietysti enemmän käpyjä. Kaukana ovat ne ajat, jolloin samasta puusta metsästettiin yksiltä askelmerkeiltä seitsemänkin oravaa. Kanta on silti Suomessa nyt hyvä eikä oravilla ole hätää, Karhilahti kuvailee.