Niin kutsutulla valmistavalla luokalla opetetaan suomea juuri maahantulleille lapsille ja nuorille. Tarkoitus on, että suomea ja Suomen kulttuuria opitaan sen verran, että oppilas pärjää tavallisella luokalla.

Valmistaville luokille on Helsingissä viime vuosina jouduttu siirtämään myös Suomessa syntyneitä lapsia. Ruoholahden ala-asteen valmistavan luokan opettajan Sandra Casalsin mukaan huonoimmillaan Suomessa syntyneet osaavat kouluun tullessaan sanoa vain oman nimensä sekä joitain numeroita ja värejä.

- Kotona puhutaan omaa äidinkieltä ja vanhemmat eivät osaa itse suomea. Ja jos lapsi ei ole ollut päiväkodissa, lapsi ei ole kuullut suomea oikein missään. Suomen kielen taito on lapsella niin heikko, että hän ei voi mennä silloin suoraan yleisopetukseen, Casals sanoo.

Suomessa syntyneitä ja kieltä taitamattomia lapsia on kuitenkin vielä koko maassa vähän. Helsingin valmistavilla luokilla heitä on aloittanut viime vuosina kymmenkunta vuosittain. Osa on tullut vauvana Suomeen.

Kielen oppiminen tehokkainta jo ennen kouluikää

Helsingin kaupungin opetuspäällikön Marjo Kyllösen mukaan kouluissa ei pystytä enää auttamaan näitä lapsia kovin paljon.

- Kielenoppimisen herkkyyskausi ei ole enää 7-vuotiaana, vaan lapsi oppii kielen parhaiten muutaman vuoden ikäisenä. Olisi sen takia tärkeä löytää toimintatapoja, joilla lapsi pystyisi harjaannuttamaan kieltä jo nuorempana ja aloittamaan koulun ihan tavallisessa luokassa omien ikätovereiden kanssa, Kyllönen sanoo.

Parannukseksi on ehdotettu muun muassa pakollista esikoulua tai pakollista päivähoitoa. Koulutoimessa ei pidetä pakollisuutta kuitenkaan hyvänä ratkaisuna.

Helsingissä maahanmuuttajataustaiselle lapselle on sitä vastoin annettu mahdollisuus päästä päivähoitoon, vaikka vanhemmat olisivat kotona työttöminä. Tilaisuutta ei kuitenkaan aina käytetä hyödyksi.

Valmistavan luokan opettaja Sandra Casals ehdottaakin, että kotouttaminen maahanmuuttajavanhemmille pitäisi olla selkeämpää.

- Näille vanhemmille voisi kertoa erilaisista mahdollisuuksista, joilla lapset voisivat oppia suomea. Esimerkiksi erilaisista kerhoista. Pitäisi kertoa vanhemmille, kuinka tärkeää suomen kielen osaaminen on, että pärjää koulussa ja yleensä pystyy elämään, Casals sanoo.