Sápmi |

Áššedovdit cuiggodit sámesoahpamuša, muhto gávdnet das maid buriid beliid

Álbmogiidgaskasaš- ja álgoálbmotrievtti áššedovdit Rauna Kuokkanen, Mattias Åhren ja Martin Scheinin leat cealkán Davviriikkalaš sámesoahpamušas. Cealkámušat galget veahkkehit sámedikki ja sámeservošiid gieđahallat soahpamuševttohusa.

Professorat
Govva: Sara Wesslin / Yle

Sámediggi lea bivdán golmma áššedovdis, PhD Rauna Kuokkanenis, professor Martin Scheininis ja professor Mattias Åhrenis cealkámušaid Davviriikkalaš sámesoahpamušas. Áššedovdit ovdanbuktet maiddái buoridanevttohusaid soahpamuššii. Cealkámušaid ja evttohuvvon soahpamušteavstta gávnnat dáppe. Sámediggi jorgalahttá cealkámušaid suomagillii.

Kuokkanen: Soahpamuša ii galgga ná dohkkehit

Politihkkadiehtagiid ja álgoálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen oaivvilda, ahte Davviriikkalaš sámesoahpamuša ii galggašii dalá hámis dohkkehit.

Son oaivvilda, ahte soahpamušteavsttas leat ruossalasvuođat ja čuolmmat, maidda berre giddet fuomášumi ja maid lea dehálaš čoavdit ja čielggadit ovdalgo soahpamuša sáhttá ráđđádallat ovddosguvlui.

Rauna Kuokkanen lea professor Toronto universitehta stáhtadiehtaga lágádusas ja eamiálbmotoahpuid prográmmas Kanadas. Son lea dutkan sámi iešmearrideami sámi nissonperspektiivvas ja jearahallan sámenissoniid Norgga ja Suoma beale Sámis das maid oaivvildit sámi iešmearrideami ja Sámedikki birra. Su artihkkala
Rauna Kuokkanen. Govva: Priváhta govva.
– Sámesoahpamuša stuorámus čuolmmat ja váillit gusket vuohkái, mo dat ráddje sámiid vuoigatvuođaid eamiálbmogin kultuvrralaš vehádagaid riektevuogádahkii, Kuokkanen cealká.

Kuokkanen cealkámuš čielggada eandaliige sámesoahpamuša iešmearridan- ja eananrivttiid sisdoalu danin, go dat leat su mielas eamiálbmotrivttiid guovddáš olit ja váldooasit. Dasa lassin cealkámuš gidde erenoamáš fuomášumi soahpamušteavstta giellageavaheapmái, mii lea Kuokkanena mielas máŋga sajis eahpedárkil ja juoba čádjidahtti. Kuokkanena cealkámuša gávnnat dáppe.   Kuokkanena cealkámuša gávnnat davvisámegillii dáppe.

Åhren: Soahpamuš vahágahttá sámiid

Álgoálbmogiid- ja sámiid vuoigatvuođaid professor Mattias Åhren lea cealkán Davviriikkalaš sámesoahpamušas eaŋgalasgillii.

Mattias Åhren
Mattias Åhren Govva: NRK Sápmi
Åhrena cealkámuš gidde fuomášumi eandalii sámiid sajádahkii eamiálbmogin, iešstivremii, vuoigatvuođaide mat gusket eatnamii ja  luondduriggodagaide ja dasa, mo válljet olbmuid sámedikki jienastuslohkui.

Åhren lohká, ahte vaikke Davviriikkalaš sámesoahpamuš buvttášii muhtun buoridemiid sámiid riektedillái, eanarivttiid ja iešstivrema buohta dat ii doala álbmogiidgaskasaš dási ja danin su mielas soahpamuša ii galggašii dohkkehit.

Åhrena mielas ii galggašii dohkkehit soahpamuša ja vuordit, ahte dohkkeheami maŋŋil dasa bohtet buorádusat. Su mielas soahpamušas galggašii ráđđádallat vel ovdal dohkkeheami.

– Lea buoret ahte ii leat Sámekonvenšuvdna obage, go ahte lea heajos ja vahágahtti sámesoahpamuš.

Åhren mielas sápmelaččain galgá leat riekti mearridit, geat dohkkehuvvojit sámedikkiid jienastusloguide, ja son maiddái gáibida sámiide buoret vejolašvuođa mearridit iežaset árbevirolaš eatnamiid geavaheamis. Åhrena cealkámuša gávnnat eaŋgalasgillii dáppe.

Scheinin: Soahpamušas leat maiddái buorit bealit

Martin Scheinin lea álbmogiidgaskasaš rievtti ja olmmošvuoigatvuođaid professor. Son oaidná, ahte soahpamuš ii heajut sámiid vuoigatvuođaid. Son maid muittuha, ahte soahpamuš lea stáhtaid gaskasaš, eaige sámit leat das oassebealli mii livččii luohpadeamen vuoigatvuođaideaset.

Martin Scheinin
Govva: EPA/MARTIAL TREZZINI
Jos sápmelaččat mearridit doarjut soahpamuša, son ávžžuha sin čállit oktasaš julggaštusa, mas deattuhuvvojit buot vuoigatvuođat mat sámiin leat ja ahte sámit eai áiggo dain luohpat. Jos sápmelaččat eai dohkket soahpamuša, Scheinin ávžžuha sin sáddet stáhtaide listtu buoridangáibádusain. Scheinin ovdanbuktá maiddái logi čuoggá buoridanevttohuslisttu, main vuosttamužžan namuha álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.

– Soahpamuša 2 paragráfa galggašii čielggasmahttit nu, ahte namuhit dehálamos álbmogiidgaskasaš riektegálduid, dego riikkavulošvuoigatvuođaid ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski soahpamuš, ekonomalaš, sosiála- ja čuvgehusrivttiid guoski soahpamuš, nállevealaheami eastadeaddji soahpamuš, Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš, EU vuođđoriektegirji ja ON eamiálbmotjulggaštus.

Son lasiha, ahte maiddái ILO 169 -soahpamuš sáhtášii leat dán listtus dainna eavttuin, ahte dat lea soahpamušriikkas dohkkehuvvon. Scheinina cealkámuša gávnnat suomagillii dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä