Sápmi |

Eanodagas nubbin eanemus jienaid gielddaválggain čokkii gávpejas Gilbbesjávrris

Fitnodatdoalli, Kilpishalli K-market gávpejas Elina Rousu-Karlsen Eanodagas válljejuvvui váldostivrii Olgešbellodat Kokoomusa ovddasteaddjin 68 jienain. Elina Rousu-Karlsen čokkii nubbin eanemusat jienaid oppa gielddas.

Jietna: Elina Rousu
Jietna

– Galhan dat dieđusge lea buorre dovdu, ahte oaččui nie olu doarjaga ja beassá dasto dohko váldostivrii váikkuhit daidda oktasaš áššiide, mat leat midjiide buohkaide dehálaččat, muitala Elina Elina Rousu-Karlsen dovdamušaidis.

Son muitala, ahte ii leat menddo olu geargan válgabargguin rahčat.

– No earenoamážit válgabarggu in olus geargan bargat, go mis lea dáppe Gilbbesjávrris mealgat sesoŋŋa jo mannamen. Mun dieđusge lean oalle oinnolaš báikkis duos gávppis juohke beaivve. Ja go oaidná gili olbmuid, nu das dasto hálešta olbmuiguin persovnnalaččat oalle olu. Ja muđuige lean dákkár oktasašdoaimmain olu gilis mielde.

"Ferten vuolgit doalvut gili áššiid ovddos guvlui"

Elina Rousu-Karlsen muitala, ahte lea smiehttan moadde jagi, ahte vuolgágo evttohassan gielddaválggaide.

– Mun vurden loahpa rádjái jos gilis vuolgá nuppi ovddasteaddji Elli-Maria Kultima lassin, ahte mun in dasto vuolgge. Muhto go ii gullon, ahte geasge livččii mokta vuolgit, nu dasto munnje bođii dakkár dovdu, ahte gal mun ferten vuolgit daid gili áššiid ja Eanodaga gieldda áššiid doalvut ovddosguvlui.

Rousu-Karlsen muitala, ahte Olgešbellodat Kokoomus lei sutnje čielga válljejupmi bellodahkan.

– Mun dieđán, ahte das dárbbaša eanet jienaid ahte beassá, muhto dat lea leamašan álo Kokoomus dat mu bellodat.

Beroštuvvan máŋggain áššiin

Elina Rousu-Karlsen muitala, ahte son lea beroštuvvan vuodjit máŋggalágán áššiid.

– Munnje leat dieđusge dehálaččat dát Gilbbesjávrri áššit, muhto ii sáhte vajáldahttit ahte leat oppa gieldda ovddasteaddjit doppe. Boares olbmot leat lahka mu váimmu, háliidivččen dieinna lágiin, ahte boares olbmuid sáhttit dikšut iežaset giliin, ahte mun in vaikko iežan eatni sáhtášii govahallat ahte su dolvvoše goas nu Heahtá boarrásiidsiidii. Mu mielas juohkehaččas lea riekti boarásmuvvat iežas ruovttugilis.

– Ja dasto dieđusge dát beaiveruovttoáššit. Mu mielas lea fiinnis, ahte Gilbbesjávrrige beaiveruoktu fárre ođđa sadjái. Ja dasto skuvla lea maiddái dehálaš. Ahte skuvllat seilot iežaset giliin, ahte eat álgge menddo olu čohkket. Ja dasto maiddái turisma. Mun lean beroštuvvan hui máŋggain áššiin, bohkosa Rousu-Karlsen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä