Sápmi |

Eanodahkii leat plánemin Duodjeakademia

Eanodaga Duodjeakademia lea okta Sámedikki váldofidnuin. Álgaga lea dahkan kulturlávdegotti lahttu Maarit Magga.

Fakegákti ja eakti gákti Sajosis.
Govva: Vesa Toppari / Yle

Eanodatlaš Duoji magisttar ja sámegiela oahpaheaddji Maarit Magga lea álgojagis Sámedikki kulturlávdegotti lahttun evttohan kulturlávdegoddái Duoji akademia vuođđudeami Eanodahkii, ja dál dat jurdda lea dohkkehuvvon Sámedikki Tråandima čoahkkimis Sámedikki kulturpolitihkalaš doaibma- ja ovddidanprogramma váldofidnun.

Magga lea ilus, go su jurdda duoji akademias lea ovdánan. Su jurdaga duohken lea dásseárvosášvuohta sámeguovlluid ovddideamis; Ohcejogas lea Musihkkaakademia ja Anáris earet eará Filbmaguovddáš. Eanodat maid Magga mielas dárbbaha juogalágan guovddáža.

– Duodji orro hui lunddolaš deike min guvlui. Mis ii leat deainnalágiin dakkár orgána, mii sáhtášii ovddastit duoji. Duodji lea min guovllu riggodat, go lea eallán dán beaivvi rádjái, vuođusta Magga Duodjeakadeamia dárbbašlašvuođa.

Maarit Magga
Duoji magisttar ja sámegiela oahpaheaddji lea duhtavaš, go su jurdda Duodjeakademias Eanodahkii lea Sámedikki bealis dorjojuvvon Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Maaret Magga meinne, ahte duodji lea seilon Eanodagas bures, boazodoalu dihte, go dat lea sámiid váldoealáhus. Magga oaidná, ahte duojis lea stuora mearkkašupmi guvlui ja ealáhussii.

– Nissonolbmothan leat álohii gárvvohan bearrašiid ja ain dahket dan, bearrašiid dárbbuide.

Duddjon dáhpáhuvvá measta álohii ruovttuin ja doppe Magga oaidná, ahte nissonolbmuin lea ollu diehtu ja dáidu, man son sávašii boahttevaš buolvvaidege oahpahuvvot, nuoraide ávkin.

Fuollá duoji boahttevuođas

Duodjeakademia buvttálii mielddis maid Eanodaga boazoealáhussii lassedietnasa. Muhto eanet Maaret Magga lea fuolas das, gos guvlui duodji ja duddjon lea dál manname.

Duoji galggašii gahttet ja ovddidit. Dat livččii Magga mielas Eanodaga Duodjeakademia deháleamos bargu.

– Mun lean gullan, ahte Anáris lea álgán juogalágan prošeakta, mii čoaggá daid dieđuid, ja dat lea maid okta gažaldat dat, ahte mainna lágiin mii gáhttet dán min oktasaš árbbi.

– Mii lea dat jávohis diehtu, mii mis lea, ja masa mii dan geavahit, vai ii geava nu ahte min máhttu ávkkástallojuvvo, muitala Magga fuolaidis sámeduoji boahttevuođa ektui.

Duodje Akadeamia jurdda ovdana
Eanodaga Duodjeakademia jurdda miehtebiekkas Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

"Politihkalaš ovddasvástádus doaibmat kultuvrra ovdii"

Suoma Sámediggi mearridii dievasčoahkkimis Tråandimis guovvamánus doarjut Eanodaga Duodjeakademia vuođđudeami.

– Dat lea buorre dovdu, ahte lean ožžon juoidáid áigái. Kulturlávdegottis mus juogalágan politihkalaš ovddasvástádusge, Eanodaga guovllu ja lunddolaččat duoji ektui, illuda Magga.

Eará Maarit Maggas ii leat dál, go vuordit mot politihkkarat dolvot su álgaga ovddosguvlui. Vaikko ii son leat aivve barggatkeahttá iešge leamašan. Maaret Magga válljejuvvui Sámi Duodji -searvvi sátnejođiheaddjin giđa jahkečoahkkimis, árvideamis son áigu iežas oasilge doalvut Eanodaga Sámeduoji Akadeamia jurdaga ovddosguvlui, ovttasbarggus vejolaš ovttasbargoguimmiiguin.

– Eanodaga duodjeakadeamiakonseptahan sáhttá doalvut earáidege sámeguovlluide, dego Ohcejoga Musihkka Akademia lea dahkan, árvala vel duojár Maaret Magga. Vaikko álgojurddan sus leige duššebeare iežas guovllu duodjeakademia vuođđudeapmái.

– Dat lea nu buorre jurdda, ahte sihkkarit dat ollahuvvá, lohká vel duoji master ja sámegiela oahpaheaddji Maarit Magga movttegin.

Sámedikki dievas doarjja

Eanodaga Duoji akademia- jurdda lea oalle álgomehteriin manname, muhto dattege Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikios lea jáhkku ja doaivva dasa, ahte ovttasbarggus Duodjeakademia šaddá vel muhtin beaivve Eanodahkii, leahan dat okta Sámedikki kulturprográmma váldofidnuin.

Tiina Sanila Aikio
Suoma Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte Eanodaga Duodjeakadeamia jurdda lea okta Sámedikki váldofidnuin Govva: Rosa-Maren Magga / Yle

– Go dákkár fidnut leat nammaduvvon Sámedikki áššegirjjiin, ja dego ruhtadeaddjit ožžot ruhtaohcamušaid, de dat gehččet dákkár áššegirjjiin doarjaga, go leat juolludeame ruđa.

– Muhto jurdda lea áibba ođas, ja dál mii galgat álgit bargat ja ohcat ovttasbargoguimmiid dása ja dieđusge mii vuordit dan, maid Eanodaga olbmot dasa dadjet, muitala Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio Sámedikki mearrádusa čuovvovaš doaibmabijuid.

Eanodaga Duodjeakademia jurdaga ollašuhttimis oaidná Sanila-Aikio, ahte kulturlávdegottis lea stuora rolla; vuođu ja vuođustusaid hábmemis. Mii dat Duodjeakademia livččii ja mot dan galggašii vuođđudit ja álggahit.

– Dat lea dál guhkit áigge plána, ja ášši man sámeservoš galggašii ovttas ovddidit, meinne Tiina Sanila-Aikio.

Suoma stuora servodatlaš rievdadusa láhčet maid vejolašvuođaid

Suomas leat dál jođus stuora rievdadusat. Jagis 2019 galggašii Sosiál- ja dearvvašvuođaođasmahttin (SODE) leat čađahuvvon, nugo maiddái eanangoddeođastus. Heavvanitgo dákkár unna sápmelaš fidnut gielddaid stuora stuktuvralaš ođasmahttinbáruid sisa. Dán ii Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oainne dáhpáhuvvat.

– Nuppe dáfus, dál go dat stuora SODE-suorgi lea vuolgime gielddaid hárduid nalde eret, dathan dalle dahká vejolašvuođa, dánge áššái menestuvvat. Ja máŋgii lea ovttaskas olbmuin gitta dat min ovddidandárbbut ja -fidnut.

– Duojárathan leat dán duodjesuorggis guovddážis ja mun sávan goitge, ahte dat livččii juoga mii livččii boahttevuođas, ja sávan ahte sáhtášeimmet ovttas bargat sierra doibmiiguin dán ášši buohta, geassá vel oktii Tiina Sanila-Aikio Eanodaga Duodjeakademia lihkostuvvama čoavdagiid.

Nu ođđa jurdagis lea vel jearaldat, ahte ii lean Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio geargan gullat áššis kommeanttaid bealis, iige vuostá. Ii leat vel Sámedikki kulturlávdegoddige geargan reageret dán čuoggái Sámedikki kulturprográmma plánas. Tiina Sanila-Aikio goitge sávvá aktiivvalašvuođa sihke kulturlávdegottis, muhto maiddái eará vejolaš ovttasbargoguimmiiguin, dego Sámi Duojis.

– Ovttashan mii čađahit máŋggaid fidnuid ja sávvamis dat livččii boahttevuođa fidnu, lohká vel Suoma Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio sávaldahkan ovddidit sápmelaččaid kultuvra maid Eanodaga guovllus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä