Saame |

Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa

Miksi saamelaisista on tullut tiukkapipoisia mielensäpahoittajia? Yle Saamen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi kertoo, että saamelaiset ovat kyllästyneitä siihen asetelmaan, että saamenpuku kelpaa kyllä eksoottiseksi koristeeksi suomalaiselle, mutta saamelaisten aseman aito edistäminen Suomessa on pysähtynyt.

Fakegávttit suopmelaččaid badjelis
Kuva: Yle

Tiukkapipoinen mielensäpahoittaminen on nousemassa saamelaisuuden stereotypiaksi humalaisten, likaisten naima-aaslakoiden rinnalle.

Närkästyneet saamelaiset alkavat olla jo iltapäivälehtienkin perusmateriaalia.

Meidän uutisarkistostamme löytyy parin viime vuoden ajan toistakymmentä uutista, joissa kerrotaan tapauksista, joissa suomalainen on päättänyt käyttää epäaitoa saamenpukua omiin tarkoituksiinsa, tuloksena jokin pahastunut saamelainen taho. Kiasma-gate, Rovaniemen Lions-klubin “shamaani”, Miss Suomi pilailupuodin feikkisaamenpuvussa, Visit Finlandin matkailunedistämisvideon nokiset "lappalaiset", lappilainen alppitähti pilailupuodin feikkisaamenpuvussa.

Saamelaisia nämä feikkisaamenpukutapaukset ärsyttävät, jopa loukkaavat. Yritän toimia saamelaisten tunteiden tulkkina ja selittää miksi.

Ensin poliittinen konteksti. Saamelaiset ovat kyllästyneitä siihen, että heidän kulttuurinsa keskeinen symboli saamenpuku kelpaa suomalaisille eksoottiseksi koristeeksi, mutta samaan aikaan saamelaisten aseman aito edistäminen Suomessa on pysähtynyt. Eduskunta äänesti keväällä 2015 nurin saamelaiskäräjälaista neuvotellun kompromissin. Vain pari päivää myöhemmin telakalle meni alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen. Syksyllä 2015 Sipilän hallitus poisti metsähallituslaista saamelaiskulttuurin heikennyskiellon salaa Saamelaiskäräjiltä. Samana syksynä Saamelaiskäräjät koki korkeimman hallinto-oikeuden rikkovan saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana.  Vuoden lopussa hallitus käynnisti jälleen yhden saamelaisoikeuksien selvityksen.

Tässä kontekstissa jokainen uusi feikkitakkigate on kuin märkä rätti päin pläsiä. Täyttä keljuilua.

Saamelaiskäräjien mielestä Suomen valtio on pettänyt saamelaiset, kun se ei ole saattanut loppuun yhdessä sovittuja hankkeita vaan pitää saamelaisia löysässä hirressä. Saamelaiset eivät jaksaisi enää loputtomia selvityksiä vaan haluaisivat jo nähdä saamelaislakihankkeille jonkinlaisen päätepisteen, oli lopputulos sitten mikä tahansa.

Tässä kontekstissa jokainen uusi feikkitakkigate on kuin märkä rätti päin pläsiä. Täyttä keljuilua.

Sitten suomalaisuuteen ja saamelaisuuteen. Suomalaiset ajattelevat, että saamelaisuus on osa suomalaisuutta. Saamelaiset eivät ole samaa mieltä. Saamelaisuus ei ole osa suomalaista kulttuuriperintöä, sillä saamelaiset ovat aivan erillinen kansa omine kielineen, historioineen ja kulttuureineen. Saamelaiset, suomalaiset – kaksi eri sanaa, kaksi täysin eri asiaa.

Saamelaiset, suomalaiset – kaksi eri sanaa, kaksi täysin eri asiaa.

Saamelaisten mielestä heidän pukunsa ja kulttuurinsa eivät siis ole suomalaisten omaisuutta vaan saamelaiset haluavat päättää niistä itse – edes niistä.

Entäs sitten tämä ristiriita. Suomalaisten mielestä saamenpukua saa vapaasti käyttää matkailunedistämiseen. Varsinkin Enontekiön mallinen sininen saamenpuku on suosittu. Kuitenkin etenkin Enontekiön saamelaiset joutuvat lehdissä ja netissä kuuntelemaan huutoa, että he ovat Norjasta tulleita maahanmuuttajia, ahneita valloittajia ja riistäjiä, joille ei kuulu mitään oikeuksia Suomessa.

Ei feikkitakkikeskustelua ilman Pirkka-Pekka Peteliusta. Jokainen feikkilapintakki vie ajatukset takaisin naima-aaslakka-sketsiin, joka on uponnut syvälle suomalaisten tajuntaan, mutta jonka saamelaiset jo mieluiten unohtaisivat. Saamelaisten mielestä suomalaisten tapa hyödyntää saamenpukua ei ole mikään kunnianosoitus vaan ainoastaan vahvistaa suomalaisten negatiivisia stereotypioita saamelaisista.

Jokainen feikkitakkigate muistuttaa saamelaisia myös elävällä tavalla siitä, että suomalaiset eivät tiedä nunnuka-vitsien lisäksi mitään saamelaisista.

Jokainen feikkitakkigate muistuttaa saamelaisia myös elävällä tavalla siitä, että suomalaiset eivät tiedä nunnuka-vitsien lisäksi mitään saamelaisista. Suomalaiset ja saamelaiset asuvat samassa maassa, mutta saamelaisista ei suomalaisissa kouluissa opeteta mitään (saamelaisia kouluja ei ole olemassa).

Kirsi Piha ehdotti Miss Maailma -kisan feikkitakkigaten yhteydessä, että saamelaisten pitäisi koittaa kääntää kohu positiiviseksi tuunaa mun perinne -kampanjaksi. Näin varmasti tapahtuukin heti, kun saamelaiset kokevat oman kulttuurinsa tulevaisuuden turvatuksi. Vahvasta asemasta olisi paljon helpompaa operoida.

Mutta sitä odotellessa – vielä monta kertaa – joutuu mielensä pahoittamaan kansa, joka tuntee asemansa Suomessa heikoksi ja uhatuksi. Ja jokainen uusi feikkitakkigate tuntuu joka kerta aina vaan kipeämmältä.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä