Sápmi |

Polyglohtta Janne Saarikivi juohká iežas buoremus tipsaid, jos áiggot geassit vieris giela oahpahallat

Gielaid dutkan ja oahpahallan lea álo geasuhan helssetlaš Janne Saarikivi, guhte jámma oahpahallá muhtun ođđa, vieris giela. Su sáhttá gohčodit polyglohttan, gii hállá máŋggaid gielaid njuovžilit.

Janne Saarikivi
Janne Saarikivi ávžžuha lohkat álggus dušše sániid. Govva: Janne Saarikivi

Janne Saarikiviin sáhttá hállat earret eará davvisámegillii, muhto sutnje ii leat váttis áddet earáge sámegielaid ja sámegielaid sierra suopmaniid, nu ollu son lea geavahan sámegielaid iežas eallimis, barggus ja friijaáiggis.

Son bargá suomaugralaš gielladutkin Helssega universitehtas, gos beassá buđaldit gielaid rikkis máilmmis.

Sámegielat leat dušše okta giellajoavku dan joavkkus gielain, maid son máhttá hállat. Suoma- ja sámegielaid lassin son hállá eará nuortamearasuopmelaš gielaid dego gárjillaš- ja vepságielaid, permalaš gielaid komi- ja udmurtagielaid, mordvalaš gielaid ja marigiela.

Suomaugralaš giellajoavkku olggobealde son lea lohkan klassihkalaš gielain greikka- ja latiinnagielaid, slávalaš gielaid, erenomážit ruoššagiela sihke ovdamearkka dihtii arába-, turkiija- ja japánagielaid.

Saarikivi ávžžuha lohkat álggus dušše sániid

Dábálaččat skuvllas oahpahuvvo vieris giella nu, ahte vuosttamužžan oahpahallat giellaoahpa ja giela struktuvrra, vaikko giela oahppamis buot deháleamos lea áddet sániid. Ná aŋkke jurddaša máŋggagielat Saarikivi.

− Mus lea juo guhká leamašan dakkár dáhpi, ahte áibbas álggus logan nu gohčoduvvon frekveansalisttuid, main lea dan giela buot dábáleamos sánit, vaikko čuođi dábálepmosa sáni ja daid mun dalle logan. Dalle álggán viiddidit sátneráju ja seammás guovllastan vehá grammatihkkii. Interneahtas gávdnojit dakkár sátnelisttut, muitala Saarikivi.

Giella šaddá oahpisin sániid bokte

Gielladáiddus leat máŋga dási, muhto buot deháleamos gielladáiddu meroštallamis Saarikivi mielas lea dat, ahte olmmoš birgehallá gielain iežas árgaeallimis.

− Jus mun máhtán 100 dábáleamos sáni muhtun gielas, dat lea juo 25 proseantta olles dan hállon gielas. Jus mun máhtán 1 000 sáni, mun sáhtán juo dadjat visot. In mun vealttekeahttá sáhte visot dadjat nu dárkilit, muhto jus mun dovddan sániid, mun álo gávnnan muhtun eará vuogi čilget dan seamma ášši. Ja go mun dovddan sániid, munhan ádden dan geavahuvvon giela, čilge Saarikivi.

Post it -báhpárat veahkkin giela oahppamis

Son ieš lea oahppan eanáš gielaid ruovttustis Helssegis ja doppe sus leat geavahusas iešguđetlágán koansttat.

− Gánniha ordnet iežas eallima nu, ahte dat giella, man háliida oahppat, oidno ja gullo máksimálalaččat. Ovdamearkka dihtii mun čálán post it -báhpáriidda ođđa sániid, maid mun gidden birra iežan viesu ja go mun oainnán daid, mu oaivi álgá lunddolaččat ráhkadit cealkagiid daid sániin, maid mun oainnán juohke beaivve. Das dáhpáhuvvá dakkár psykologalaš efekta. Soaitá maid geavvat nu, ahte gulul mun álggán smiehttat dan ođđa gillii, muitala Saarikivi iežas gielaoahppan teknihkas.

Nivhigiella Japána láhka leamašan buot váddáseamos giella

Go son rávesolmmožin álggii lohkat arába- ja japánagielaid, son oahpai daid viehka johtilit nu, ahte máhtii monuláhkai buvttadit daid gielaid, muhto gávdnu maiddái okta giella, mii lea leamašan sutnje issoras stuorra hástalus.

− Lean dál ovtta gielaealáskahttinprošeavttas ja lean geahččalan oahppat dakkár go nivhigiela, mii hállojuvvo Ruoššas Sahalin-sullos láhka Japána ja dat nivhigiella lea áibbas erenomáš váttis giella! Das lea dakkár nu gohčoduvvon polysyntetihkalaš struktuvra, ahte okta cealkka sáhttá sisttisdoallat dušše ovtta sáni hámiid, ja dán giela mun in leat oahppan, go dat lea nu áddemeahttun! Imaštallá Saarikivi, gii áiguge vuodjut dán gease nivhigiela máilbmái.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä