Sápmi |

Radioaktiivalašvuohta lea geahppánan sápmelaččaid gaskkas

Sápmelaččaid radioaktiivalašvuohta lea ain geahppánan Suomas. Sivvan lea eallindábiid nuppástus, go olbmot borret eambo ja eambo gávppi nisttiid.

Video: Säteilymittari
Video

Gáregasnjárgalaš Sofe-Hánsa, Hans Niittyvuopio lea hárjánan čohkánit dán mihtidanbeŋgii. Suoma suonjardandorvoguovddáš lea čuvvon su ja earáid radioaktiivalašvuođa juo guhká. Dát lea sutnje oahpes hommá.

– Dáshan gal leai fiinna go dat leai juo nu oahpes báiki, ovddit gerddiinge lea fitnan dás čohkkámin.

Dál Suomas eanemus suonjardeapmi lea ovtta Mátta-Suoma guovllus. Sii ožžo Tsernobyl beaškeheamis radioaktiivalaš nuskiid niskkái dugo maid Ruoŧa ja Norgga duottarguovlluin. Atombárti oidnui maid sámiid loguin. Ollisvuođas logut goit mannet vulosguvlui.

– Moatti beaivvi bohtosiid vuođul orro leamin nu, ahte stuorámus oasis lea beliin geahppánan ovddit mihtideamis. Bohccobierggus ii leat šat olu cesium, ja olbmot eai šat bora nu ollu bohccobierggu, go leat ollu earáge niestit dugo vuoncábiergu ja guolli, daid olbmot borret, dadjá Maarit Muikku Suoma suonjardandorvoguovddážis.

Mihtideapmi bistá sullii kvártta. Tsernobyl- bártti maŋŋá Sofe-Hánssas ledje sullii 6 000 becguerella. Suoma suonjardandorvoguovddáža loguin oidnojit maid dološ Ruošša atombommegeahččaleamit, man dihte mihtideamit álge 60-logus. Hánsa muittaša, ahte dalle suonjardeapmi leai nu ollu áimmus, ahte ođđa gápmagatge sudde juolgái.

– Álge kummegápmagatge nohkat juo ovdal dalle go olu ledje (alla suonjardatárvvut) , dathan dolle áimmus ain, oaččui luomejeaggáige gállit, vázzit gogo go dat ii vudjon. Dál gal soicciha, go ii šat biso šat čázi alde.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä